Tulostusversio

3/2013

Salakuunteluskandaalin seuraukset

Teksti: Päivi Männikkö

Euroopassa kaivataan tiukempaa tietosuojaa. 

Salakuunteluskandaali on paljastanut tähän mennessä ainakin sen, että Eurooppa ei ole urkinnasta vapaa alue. Paitsi että eurooppalaisten viestintää on salakuunneltu laajamittaisesti vuosia, on myös selvinnyt, että osa EU-maista on ollut juonessa mukana.

Euroopan unioni on ottanut aktiivisen roolin salakuuntelun laajuuden selvittämisessä. Tietojenkeruuta tutkii muun muassa EU:n ja USA:n viranomaisten ryhmä, jossa on edustettuna muun muassa Euroopan tietosuojaviranomaisten työryhmä. Työryhmän puheenjohtaja Jacob Kohnstamm on ilmoittanut julkisuudessa, että tietosuojaviranomaisten ryhmä pitää velvollisuutenaan tutkia jupakkaa myös itsenäisesti. Kirjeessään oikeusasioiden komissaari Viviane Redingille Kohnstamm toteaa, että ensinnäkin pitäisi saada selkoa siitä, mitä tietoja USA:n viranomaiset ovat keränneet USA:n lainsäädännön nojalla. Hän myös arvelee, että laajamittainen tietojenkeruu muista kuin USA:n kansalaisista ei vastaa Euroopan neuvoston tietosuoja- ja tietoverkkorikollisuussopimusten säännöksiä.

Myös europarlamentti penkoo jupakkaa. Heinäkuussa antamassaan päätöslauselmassa parlamentti päätti, että kansalaisvapauksien valiokunta suorittaa asiasta tutkinnan. Sen tulokset kootaan päätöslauselmaan, josta parlamentin on tarkoitus äänestää tammikuussa.

Miten käy Safe Harborin?

Urkintaskandaali on herättänyt kysymyksiä EU:n ja USA:n välisen Safe Harbor -järjestelmän tulevaisuudesta. Safe Harbor koostuu USA:n kauppaministeriön laatimista tietosuojaperiaatteista ja ohjeista, jotka komissio on hyväksynyt. EU-maista saa siirtää henkilötietoja sellaisille USA:han sijoittuneille yrityksille, jotka ovat mukana Safe Harbor-järjestelmässä.

Komissaari Viviane Reding on urkintaskandaalin jälkeen kommentoinut Safe Harboria vähemmän mairittelevasti “mahdolliseksi porsaanreiäksi”, koska se sallii tietojensiirrot USA:han, jossa tietosuojan taso on EU-maita alempi. Komissio aikoo julkistaa arvionsa Safe Harborista vuoden loppuun mennessä. Myös kansalaisvapauksien valiokunta aikoo tutkinnassaan selvittää Safe Harboria ja muita EU-kansalaisille tarkoitettuja tietosuojamenettelyitä.

Potkua asetusneuvotteluihin

EU:ssa valmistellaan yleistä tietosuoja-asetusta, jonka säätämistä parlamentissa ovat hidastaneet ennätysmäinen muutosehdotusten määrä ja eriävät mielipiteet kynnyskysymyksistä. Salakuunteluskandaali on vauhdittanut ainakin kannanottoja, joissa toivotaan lainsäädäntöprosessin pikaista etenemistä.

Komissaari Reding on asettanut julkisuudessa aikarajaksi ensi kevään Euroopan parlamentin vaalit. Jäsenmaiden ja europarlamentin täytyy hyväksyä asetus ja sitä täydentävä poliisiasioiden tietojenkäsittelyä koskeva direktiivi ennen toukokuun eurovaaleja. Hän on myös todennut, että Eurooppa tarvitsee tiukat tietosuojasäännöt, joista on vastusta Googlelle, Facebookille tai jopa USA:n turvallisuusviranomaiselle NSA:lle. Redingin mukaan EU:n viestinä on, että eurooppalaisten kuluttajien tiedoilla rahaa tekevän täytyy noudattaa eurooppalaista lainsäädäntöä.

Anna palautetta

Kommentit (0 kpl)

Ei kommentteja.

 

Kommentoi








Kyllä


* = Pakollinen tieto

Uutiset

•  = artikkeli on luettavissa vain netissä

 

 

tietosuoja_logo_2013.gif

 

 

 

Vastaava toimittaja
Hanna Tamminen


 


 

 

 

 

Julkaisijat
Tietosuojalautakunta
Tietosuojavaltuutetun toimisto
Viestintävirasto
Patentti- ja rekisterihallitus



 

 

 

 

 

 

 

Rekisteriselosteet »

Tietoa evästeistä »

 

 

 

Tietosuoja-verkkojulkaisua julkaistaan Tietosuoja-lehden yhteydessä. Yhdessä lehti ja verkkojulkaisu tutustuttavat tietosuojan normeihin ja käytäntöön, tietoturvaan ja viestinnän luottamuksellisuuteen. Tarkoituksena on ohjata hyvään rekisterinpitoon sekä tietoturvallisuuden ja viestinnän luottamuksellisuuden varmistamiseen.