Tulostusversio

3/2013

Uusi kaapeli turvaamaan Suomen tietoliikennettä

Teksti: Antti J. Lagus

Itämeren alittavan tietoliikennekaapelin toivotaan poikivan uusia datakeskusinvestointeja.

Suomen ja Saksan välille on suunnitteilla Itämeren alittava tietoliikennekaapeli. Tavoitteena on, että kaapelin asennustöihin päästäisiin vuonna 2014 tai 2015.

Kaapelihanke oli lausuntokierroksella keväällä. Liikenne- ja viestintäministeriön rakennusneuvos Juha Parantainen kertoo, että kierrokselta saatuja lausuntoja on hyödynnetty kaapelin liiketoimintasuunnitelmaa laadittaessa.

”Liiketoimintasuunnitelma on edelleen tekeillä. Se tarkentuu koko ajan, ja syksyn aikana syntyy erilaisia toteutusvaihtoehtoja”, Parantainen sanoo.

Kaapelin rakennustöiden aloittaminen riippuu liiketoimintasuunnitelman valmistumisesta. Viime vuoden kesäkuussa valmistuneen selvityksen mukaan kaapeliyhteys maksaisi noin 50 miljoonaa euroa.

Yhteyksien pitää toimia aina

Liiketoimintasuunnitelman valmistamisen yhteydessä tutkitaan myös erilaisia rahoitusvaihtoehtoja. Yksi mahdollisuus olisi, että valtionyhtiö omistaisi kaapelin, ja sitä vuokrattaisiin kansainvälisten verkkokuitukapasiteettitoiminnan periaatteiden mukaan.

Suomen tietoliikenneyhteydet kulkevat nykyisin Ruotsin ja Tanskan kautta. Uusi yhteys on Parantaisen mukaan tarpeen ennen muuta vaihtoehtoisten reittien saamiseksi siltä varalta, että yhteyksiin tulee laajamittaisia häiriöitä ja liikennettä pitää ohjata jollekin toiselle reitille.

”Taustalla on myös isona asiana se, että Suomessa halutaan kehittää datakeskus- ja pilvipalveluliiketoimintaa. Isot datakeskukset, kuten Googlen datakeskus, pitävät tärkeänä sitä, että on olemassa useita vaihtoehtoisia tietoliikennereittejä muuhun maailmaan. Yhteyksien pitää olla toiminnassa koko ajan”, Parantainen sanoo.

Signaalitiedustelun mahdollisuus ei vaikuta

Ruotsin puolustusvoimien radiolaitos FRA on vuodesta 2009 alkaen saanut seurata Ruotsin rajat ylittävää tietoliikennettä eli harjoittaa niin sanottua signaalitiedustelua. Se herätti aikoinaan keskustelua suomalaisten viestiliikenteen luottamuksellisuudesta. Signaalitiedustelun takia suomalaiset teleyritykset siirsivät suomalaisasiakkaidensa sähköposteja välittäneet palvelimet Ruotsista Suomeen.

Parantaisen mukaan signaalitiedustelu ei kuitenkaan ole tietoliikennekaapelihankkeen taustalla.

”Kun kaapelihanke lähti liikkeelle pari, kolme vuotta sitten, signaalitiedustelusta kyllä keskusteltiin. Tätä ei kuitenkaan koettu ongelmana. Ennemminkin tässä lähdetään elinkeino- ja huoltovarmuuspoliittisesta näkökulmasta. Esimerkiksi pankkitoiminta on hyvin riippuvainen siitä, että yhteydet Euroopassa toimivat”, Parantainen sanoo.

Itämeren tietoliikennekaapeliin on suunniteltu asennettavan kuudesta kahdeksaan kuituparia. Yhden kuituparin kapasiteetti on 10 terabittiä sekunnissa.

Vaikka tekninen kehitys ja tietoliikenteen määrän kasvu onkin hyvin suurta, kaapeliin tulee riittävästi kapasiteettia, sillä yksi kuitupari riittää koko Suomen nykyiseen liikenteeseen. Teknisin päivityksin olemassa olevien kaapeliyhteyksien nopeutta on myös nostettu.

Myös tietoliikenteen Koillisväylä suunnitteilla

Eräs venäläinen yritys suunnittelee yhteyden rakentamista Aasiasta Lontooseen Koillisväylää hyödyntäen. Murmanskissa sijaitsevan kytkentäpisteen ja Suomen läpi kulkevien kaapelireittien kautta Itämeren kaapeli voitaisiin kytkeä osaksi informaation Koillisväylää.

”Näin saataisiin nykyistä lyhempi yhteys Manner-Euroopasta Aasiaan. Tämä nopeuttaisi ja varmistaisi tietoliikennettä, kun nykyinen yhteys kulkee eteläisempiä reittejä useiden maiden ja näiden aluevesien halki”, Juha Parantainen sanoo.

Hän pitää Koillisväylän kaapelia hyvin mielenkiintoisena optiona mutta korostaa, että sen toteuttaminen on kiinni venäläisistä toimijoista. Hankkeelle etsitään edelleen rahoitusta.

------

 

Tietoliikennekaapeli yhdistää Suomen Eurooppaan

  • Uusi kaapeli tulee Saksan ja Suomen välille.
  • Kaapelin pituus on reitistä riippuen 900–1 300 kilometriä.
  • Vuonna 2014 tai 2015 aloitettaviksi suunnitellut rakennustyöt kestävät kaksi avovesikautta.
  • Suunniteltu kapasiteetti vastaa moninkertaisesti Suomen koko nykyistä liikennetarvetta.
Anna palautetta

Kommentit (0 kpl)

Ei kommentteja.

 

Kommentoi








Kyllä


* = Pakollinen tieto

Uutiset

•  = artikkeli on luettavissa vain netissä

 

 

tietosuoja_logo_2013.gif

 

 

 

Vastaava toimittaja
Hanna Tamminen


 


 

 

 

 

Julkaisijat
Tietosuojalautakunta
Tietosuojavaltuutetun toimisto
Viestintävirasto
Patentti- ja rekisterihallitus



 

 

 

 

 

 

 

Rekisteriselosteet »

Tietoa evästeistä »

 

 

 

Tietosuoja-verkkojulkaisua julkaistaan Tietosuoja-lehden yhteydessä. Yhdessä lehti ja verkkojulkaisu tutustuttavat tietosuojan normeihin ja käytäntöön, tietoturvaan ja viestinnän luottamuksellisuuteen. Tarkoituksena on ohjata hyvään rekisterinpitoon sekä tietoturvallisuuden ja viestinnän luottamuksellisuuden varmistamiseen.