Tulostusversio

3/2013

Avoin data julkisen ja yksityisen rajapinnassa

Teksti: Juha Viertola

Facebook, Twitter, LinkedIn… elämää ja kokemuksia jaetaan sekä töistä että vapaa-ajalta kirjoituksin, kuvin ja videoin. Jokainen itse päättää ja asettaa rajoja sille, mitä jakaa ja avaa sosiaaliselle yhteisölleen - paitsi jos joku toinen jakaa yhteisiä asioita enemmän.

Perustietovarannoissa laajasti henkilötietoja

Viranomaistoiminnan keskeisiin periaatteisiin kuuluu julkisuus. Nyt tietojen saatavuutta halutaan lisätä entisestään julkaisemalla niitä verkossa kansalaisten käyttöön ja liike-elämän jalostettaviksi.

Tietojen avaamisen suunnittelussa on painottunut teknisten ratkaisujen kehittäminen. Yksityisyyden ja henkilötietojen suoja on jäänyt vähäisemmälle pohdinnalle.

Viranomaisten hallinnoimissa ns. perustietovarannoissa säilytetään runsaasti henkilötietoja. Esimerkiksi väestötietojärjestelmään rekisteröidään suomalaisten ja Suomessa asuvien ulkomaalaisten yksilöintiä koskevat perustiedot. Niitä ovat muiden muassa nimi, henkilötunnus, osoitetiedot, kansalaisuus ja äidinkieli sekä tiedot perhesuhteista, syntymästä ja kuolemasta.

Pääosa perustietovarantoihin tallennetuista henkilötiedoista on julkisuuslain perusteella julkista. Henkilötietolaki taas rajaa mahdollisuuksia jakaa ja käsitellä näitä tietoja. Julkisuuslaki ja henkilötietolaki ovat logiikaltaan keskenään ristiriidassa, eikä niiden soveltaminen käytännössä ole aivan yksinkertaista. Vaikeudet todennäköisesti lisääntyvät, kun arvioidaan sinänsä julkisten henkilötietojen avaamista laajasti verkkopalveluiden kautta yleiseen käyttöön.

Julkista mutta arkaluonteista

Yhdistysrekisterin tiedot ovat erinomainen esimerkki henkilötietojen suojan kysymyksistä julkisen ja yksityisen välisessä rajapinnassa.

Suomessa löytyy yhdistyksiä jokaiselta elämän osa-alueelta. Yhdistyksiä toimii liikunnan, kulttuurin, taiteen, tieteen, sosiaali- ja terveysalan, uskonnon ja elämänkatsomuksen, maanpuolustuksen, ammattien ja elinkeinojen sekä politiikan alueilla. Yhdistysten puheenjohtajien ja nimenkirjoittajien tiedot ovat periaatteessa ja käytännössä julkisia, ja ne ovat yhdistysrekisterissä.

Henkilötietolaki taas säätää ns. arkaluonteiseksi tiedoksi muun muassa henkilön etnisen alkuperän, yhteiskunnallisen, poliittisen ja uskonnollisen vakaumuksen sekä ammattiliittoon kuulumisen. Arkaluonteisia ovat myös terveydentilaa ja vammaisuutta kuvaavat tiedot.

Kun vertailee yhdistysten toimialoja ja arkaluonteisen tiedon määritelmää, ei voi välttyä huomaamasta, että melko usein yhdistysaktiivin henkilötiedot ovat julkisuuslain mukaan julkisia, mutta henkilötietolain mukaan niiden käsittelyyn on oltava arkaluonteisten tietojen mukaiset perusteet.

Bisnes tuo lisähaasteita

Perustietovarantoihin tallennettujen henkilötietojen avaaminen julkisten verkkopalveluiden kautta vaatii perusteellisen arvioinnin julkisen tiedon ja yksityisyydensuojan välillä. Kun avoimen datan periaatteiden lähtökohtana on julkisten verkkopalveluiden sisältämien tietojen jatkokäsittelymahdollisuus ja kaupallinen hyödyntäminen, tuo tämä lisähaasteen asian arvioimiselle.

Julkisten verkkopalveluiden välityksellä avattavia tietoja ei voi eikä tulisi voida arvioida pelkästään rekisterikohtaisesti tai yksittäisinä tietoina. Arvioinnin taustalla pitää olla ajatus siitä, että kaikki julkisten verkkopalveluiden sisältämä tieto olisi viime kädessä yhdisteltävissä ja analysoitavissa. Tällöin yksittäisistä henkilöistä voisi muodostaa laajan profiilin aina harrastuksista omistuksiin ja perhesuhteisiin asti. Tämä ei liene toivottavaa.

-----

[KIRJOITTAJA]

Juha Viertola on Patentti- ja rekisterihallituksen yhdistys- ja säätiörekisteripäällikkö.

Anna palautetta

Kommentit (0 kpl)

Ei kommentteja.

 

Kommentoi








Kyllä


* = Pakollinen tieto

Uutiset

•  = artikkeli on luettavissa vain netissä

 

 

tietosuoja_logo_2013.gif

 

 

 

Vastaava toimittaja
Hanna Tamminen


 


 

 

 

 

Julkaisijat
Tietosuojalautakunta
Tietosuojavaltuutetun toimisto
Viestintävirasto
Patentti- ja rekisterihallitus



 

 

 

 

 

 

 

Rekisteriselosteet »

Tietoa evästeistä »

 

 

 

Tietosuoja-verkkojulkaisua julkaistaan Tietosuoja-lehden yhteydessä. Yhdessä lehti ja verkkojulkaisu tutustuttavat tietosuojan normeihin ja käytäntöön, tietoturvaan ja viestinnän luottamuksellisuuteen. Tarkoituksena on ohjata hyvään rekisterinpitoon sekä tietoturvallisuuden ja viestinnän luottamuksellisuuden varmistamiseen.