Tulostusversio

3/2013

Taustaselvitykset lainsäätäjän syynissä

Teksti: Kirsi Castrén

Lakiesitys antaisi luvan ulottaa työntekijöiden turvallisuusselvitykset nykyistä useampiin tehtäviin ja lisäisi selvitysten keinovalikoimaa.

Eduskunta käsittelee paraikaa hallituksen esitystä turvallisuusselvityslain uudistuksesta. Lakimuutoksen tarkoituksena on laajentaa henkilöiden ja yritysten luotettavuuden arvioinnissa käytettävää tietopohjaa, mutta myös lisätä menettelyn avoimuutta ja parantaa työntekijän tiedonsaantimahdollisuuksia.

”Uutta on muun muassa se, että jatkossa työnantajan on jo työpaikkailmoituksessa kerrottava, että tehtävän täytössä tullaan tekemään turvallisuusselvitys”, kertoo lainsäädäntöneuvos Anna-Riitta Wallin oikeusministeriöstä.

Tarpeettomia karsitaan

Henkilöturvallisuusselvityksiä on kolmea eri tasoa; suppeita, perusmuotoisia ja laajoja. Selvitykset koostuvat pääasiassa rekisteritietojen, muun muassa poliisin ja oikeushallinnon rekisterien, tarkistuksista.

Määräaikaisten työsuhteiden yleistymisen ja toimintojen ulkoistamisen seurauksena turvallisuusselvitysten määrä on kasvanut huikeasti viime vuosina. Viranomaiset tekevät runsaasti päällekkäistä työtä: oikeusministeriön työryhmä arvioi, että tarpeettomia selvityksiä tehdään vuosittain noin 23 000. Samasta henkilöstä on enimmillään saatettu laatia jopa kahdeksan selvitystä vuodessa.

Lakiesitys karsisi turhaa työtä kirjaamalla turvallisuusselvitykset yhteen rekisteriin. Työntekijä saisi selvityksestä todistuksen, joka olisi pääsääntöisesti voimassa viisi vuotta.

Uudistus keskittäisi suppeiden turvallisuusselvitysten laatimiset 3–5:een paikallispoliisin yksikköön. Perusmuotoiset ja laajat selvitykset tehtäisiin jatkossakin suojelupoliisissa ja kaikki puolustushallinnon alaan kuuluvat turvallisuusselvitykset Pääesikunnassa.

Suostumusmenettelyä tarkennetaan

Viranomaiset tekevät taustaselvityksiä työnantajan hakemuksesta työnhakijoista ja työntekijöistä, jotka työskentelevät laissa mainituissa tehtävissä. Nykyisinkin selvityksen tekeminen edellyttää aina kohteen kirjallista suostumusta. Lakiuudistuksessa suostumusmenettelyä tarkennetaan siten, että suostumuksen antaessaan henkilö kuittaa saaneensa tiedon selvityksen tarkoituksesta, tietojen käytöstä ja oikeuksistaan.

Lainsäädäntöneuvos Wallin muistuttaa, että laissa on erittäin tarkat säännökset siitä, mitä tehtäviä varten ja millä tavalla turvallisuusselvitys voidaan tehdä.

”Suostumus on ensisijaisesti avoimuuden toteuttamisen keino. Yksinään se ei muodosta henkilötietojen käsittelyn perustetta."

Tuloksesta aina kirjallinen tieto

Työntekijällä on oikeus saada viranomaiselta tieto selvityksen tuloksesta. Nykyisin riittää suullinen tieto, lakiuudistuksen jälkeen työntekijä saisi myös kirjallisen kopion. 

Viranomaisen harkinnassa on, ilmoittaako selvityksessä ilmenneestä rikostiedosta työnantajalle. Työnantajat ovat lainsäädäntöneuvos Anna-Riitta Wallinin mukaan tulkinneet lakia tähän asti useimmiten niin, etteivät ole katsoneet voivansa ottaa selvityksessä mahdollisesti tietoonsa tullutta rikosasiaa puheeksi työntekijän tai työnhakijan kanssa.

"Vuorovaikutusta lisätään uudessa laissa siten, että työnantaja ja työnhakija voivat keskustella rikostiedosta sillä edellytyksellä, että tieto ei ole peräisin rekisteristä, johon kansalaisella ei ole tarkastusoikeutta", Wallin kertoo.

Tarkistaa saa, muttei valittaa

Työntekijällä on tiedonsaantioikeus turvallisuusselvityksessä käytetyistä rekistereistä lukuun ottamatta suojelupoliisin toiminnallista rekisteriä ja eräitä puolustushallinnon rekistereitä. Toiminnallisen rekisterin tietojen lainmukaisuutta valvoo tietosuojavaltuutettu, jolle kansalainen voi halutessaan tehdä tarkistuspyynnön.

Selvityksen kohde voi siis tarkastaa tietonsa ja vaatia oikaisemaan mahdolliset virheet. Lausunnosta ei kuitenkaan voi valittaa.

”Suojelupoliisi vain luovuttaa työnantajan harkinnan tueksi tiettyjä rekisteritarkastuksen tuloksia”, lausuntotoimiston päällikkö Mika Susi muistuttaa. 

”Rekrytointipäätöksen tekee aina työnantaja. Tämä on asia, jota joudumme usein korostamaan tiedonsaantioikeuden käyttäjille.”

Lakiehdotuksessa esitetään perustettavaksi arviointikriteerilautakunta, joka antaisi yleisiä tulkintasuosituksia selvityksiä laativille viranomaisille. Se ei kuitenkaan ottaisi kantaa yksittäistapauksiin.

Haastattelut mahdollisiksi kaikissa selvityksissä

Työntekijän haastattelu on kuulunut tähän asti vain laajojen selvitysten menetelmäpalettiin, mutta jatkossa se olisi mahdollista kaikissa selvityksissä.

Suojelupoliisin Mika Susi pitää haastattelun käytön laajenemista tervetulleena uudistuksena.

”Suojelupoliisin kannalta on olennaista, että saamme esittää selvityksen kohteelle kysymyksiä, jotka saattaisivat vaikuttaa harkintaamme.”

Lue myös

Taustaselvitykset: Heikentääkö uudistus yksityisyyttä? »
Taustaselvityksiä yrityksistä myös kotimaisissa hankkeissa »
Anna palautetta

Kommentit (0 kpl)

Ei kommentteja.

 

Kommentoi








Kyllä


* = Pakollinen tieto

Uutiset

•  = artikkeli on luettavissa vain netissä

 

 

tietosuoja_logo_2013.gif

 

 

 

Vastaava toimittaja
Hanna Tamminen


 


 

 

 

 

Julkaisijat
Tietosuojalautakunta
Tietosuojavaltuutetun toimisto
Viestintävirasto
Patentti- ja rekisterihallitus



 

 

 

 

 

 

 

Rekisteriselosteet »

Tietoa evästeistä »

 

 

 

Tietosuoja-verkkojulkaisua julkaistaan Tietosuoja-lehden yhteydessä. Yhdessä lehti ja verkkojulkaisu tutustuttavat tietosuojan normeihin ja käytäntöön, tietoturvaan ja viestinnän luottamuksellisuuteen. Tarkoituksena on ohjata hyvään rekisterinpitoon sekä tietoturvallisuuden ja viestinnän luottamuksellisuuden varmistamiseen.