Tulostusversio

4/2013

Edunvalvontavaltuutus lisää itsemääräämisoikeutta

Teksti: Marianne Saine

Edunvalvontavaltuutuksella kansalainen voi valtuuttaa valitsemansa henkilön huolehtimaan asioistaan sitten, kun oma toimintakyky ei enää riitä.

Mahdollisuus valtuutuksen tekemiseen on vielä vähän tunnettu, vaikka sitä pidettiin monin tavoin oivallisena uudistuksena vuonna 2007, kun valtuutusta koskeva uusi laki tuli voimaan. Valtuutusmahdollisuus lisää kansalaisen itsemääräämisoikeutta. Esimerkiksi muistisairauksiin sairastuneiden määrä kasvaa nopeasti suurten ikäluokkien ikääntyessä. Julkinen edunvalvonta ei pysty kantamaan nopeasti kasvavaa asiakasmäärää.

Laadittujen edunvalvontavaltuutusten määrää ei tiedä kukaan, koska ne lepäävät ensi vaiheessa asianomaisten piironginlaatikoissa. Maistraatit vahvistavat valtuutukset hakemuksesta silloin, kun laatija on tullut sairauden vuoksi kyvyttömäksi hoitamaan asioitaan. Valtakirjoja vahvistettiin viime vuonna yhteensä 572. Helsingissä niitä vahvistettiin viime vuonna 50, ja määrän odotetaan kasvavan 40–50 prosenttia tänä vuonna.

"Vahvistusten määrä saisi olla isompikin. Valtuutuksesta ei vielä tiedetä riittävästi", Helsingin maistraatin holhoustoimen yksikön päällikkö Kari Pöntinen sanoo.

Valtuutetulla salassapitovelvollisuus

Valtaosa valtuutuksista koskee taloudellisten asioiden lisäksi myös henkilöä koskevia asioita, esimerkiksi hoitoon ja asumiseen liittyviä kysymyksiä. Valtuutetulle on laissa säädetty salassapitovelvollisuus.

"Maistraattiin ei ole tullut tietoa, että salassapitoa olisi rikottu”, Pöntinen kertoo.

”Valtaosassa valtuutettu on oma lapsi. Jo tämä ehkäisee sitä, että hän alkaisi huudella vanhempansa asioista turuilla ja toreilla.”

Julkiseen edunvalvontaan liittyy lakiin perustuva tilinantovelvollisuus maistraatille. Edunvalvontavaltuutuksessa sitä ei ole ilman erillistä määräystä valtakirjassa. Valtuutetun on kuitenkin aina pidettävä rahaliikenteestä kirjaa sekä säilytettävä kuitit ja tiliotteet.

Maistraatti voi oma-aloitteisesti pyytää kirjanpitoa nähtäväkseen. Kari Pöntinen kertoo, ettei tällaiseen pyyntöön ole toistaiseksi ollut aihetta edes pistokokeena.

"Pyyntö voidaan tehdä, jos jostakin syystä syntyy epäily, ettei taloudenpito ole kunnossa".

Tieto rekisteriin

Kaikki edunvalvonnat ja valtuutusten vahvistamiset merkitään holhousasioiden rekisteriin, jota ylläpitävät maistraatit ja niiden ohjaus- ja kehittämisyksikkö MOK. Rekisteriin merkitään muun muassa valtuuttajan ja edunvalvojan nimet ja valvonnan alkamisajankohta. Rekisterin sisältämät tiedot on määritelty laissa.

"Rekisterin tietomäärä on varsin suppea”, Pöntinen sanoo.

”Pääsy rekisteriin on vain työntekijöillä, jotka tarvitsevat tietoja työtehtäviensä hoitamiseen.”

Holhousasioiden rekisteri on julkinen, ja kuka tahansa voi kysyä siitä tietoja.

"Jos suunnittelee oikeustointa toisen kanssa, vaikkapa kiinteistökauppaa, voi pyytää rekisteriotteen. Usein kysyjä pyytää tietoja itsestään, vaikkapa taksilupaa hankkiessaan. Muun muassa silloin pitää näyttää, ettei ole edunvalvonnan alaisena."

Osuuskunta ei tallenna henkilötunnusta

Turussa on tiedostettu edunvalvontavaltuutuksen tärkeys kansalaisen itsemääräämisoikeuden edistäjänä. Perusteilla on Edunvalvontavaltuutus ry, ja valtuutusten tekemisessä avustava osuuskunta Edun on toiminut tämän vuoden.

"Kierrämme kouluttamassa maksuttomasti eri tahoja," lakimies Vesa Anttila kertoo.

"Jos luennolla on 30 kuulijaa esimerkiksi sosiaali- ja terveysaloilta, voi kysyttäessä yksi käsi nousta kertomaan, että on kuullut valtuutuksesta aiemminkin”, Anttila kuvaa tiedon puutetta.

Osuuskunnankaan eteen ei ole vielä tullut tilannetta, jossa valtuutettu olisi rikkonut salassapitovelvoitettaan.

"Tietosuoja-asioihin liittyy myös se, että valtuutuksen laatijayhteisö noudattaa tietosuojan säännöksiä", Anttila muistuttaa.

"Osuuskuntamme ei esimerkiksi tallenna henkilötunnuksia tai kirjaa niitä valtuutukseen, koska henkilöys todennetaan henkilökortilla."

Tiedonsaantioikeudet selviksi

Helsingin maistraatin Kari Pöntinen suosittelee vahvasti, että kaikki 1940-luvulla ja sitä aiemmin syntyneet tekisivät valtuutuksen.

Se on hyvä olla olemassa muistisairautta äkillisempienkin tilanteiden, kuten sairauskohtauksen tai onnettomuuden, varalta.

Erilaisia toimintaohjeita voi antaa valtuutuksen liitteenä.

"Hyvä tapa on laittaa toimintaohjeisiin tiedot siitä, missä pankissa valtuuttajalla on tilejä ja tallelokeroita sekä mainita salkunhoitajan tai pankkineuvojan nimi”, Pöntinen sanoo.

Lakimies Vesa Anttila muistuttaa, että valtuutuksessa voi myös määrätä, kenelle valtuuttajan tietoja annetaan.

"Jos valtuuttajalla on kolme lasta ja yksi on valtuutettu, on syytä kirjata, onko muillakin oikeus saada esimerkiksi hoitopaikasta samat tiedot kuin valtuutetulla. Näin ehkäistään epäselvyyksiä ja perheriitoja."

Lue myös

Mikä edunvalvontavaltuutus? »
Anna palautetta

Kommentit (0 kpl)

Ei kommentteja.

 

Kommentoi








Kyllä


* = Pakollinen tieto

Uutiset

•  = artikkeli on luettavissa vain netissä

 

 

tietosuoja_logo_2013.gif

 

 

 

Vastaava toimittaja
Hanna Tamminen


 


 

 

 

 

Julkaisijat
Tietosuojalautakunta
Tietosuojavaltuutetun toimisto
Viestintävirasto
Patentti- ja rekisterihallitus



 

 

 

 

 

 

 

Rekisteriselosteet »

Tietoa evästeistä »

 

 

 

Tietosuoja-verkkojulkaisua julkaistaan Tietosuoja-lehden yhteydessä. Yhdessä lehti ja verkkojulkaisu tutustuttavat tietosuojan normeihin ja käytäntöön, tietoturvaan ja viestinnän luottamuksellisuuteen. Tarkoituksena on ohjata hyvään rekisterinpitoon sekä tietoturvallisuuden ja viestinnän luottamuksellisuuden varmistamiseen.