Tulostusversio

4/2013

Kolumni: Vuonna 2035

Teksti: Elina Hiltunen

Tulevaisuuden ennustaminen ei ole helppoa, ja usein ennustukset menevätkin pieleen. Jos tätä päivää tarkasteltaisiin historian (noin 1900-luvun) tulevaisuusennusteiden näkökulmasta, söisimme ruokamme pillereinä, asuisimme avaruudessa kupla-asunnoissa, ja olohuoneissamme "loistaisi" radiumin pala takkana. Kuten tiedämme, elämämme on kaukana noista näkemyksistä.

Paljon on kuitenkin tapahtunut, kun katsomme 20 vuotta taaksepäin. Internet oli tuolloin lapsen kengissä, ja nyt se on kaikkialla.

Entä vuonna 2035: Miten elämme silloin, ja mitä teknologia on tuonut meille tullessaan?  Jonkinlaisen kuvan tulevaisuuden teknologiaan saa, kun tutustuu kehitteillä oleviin uutuuksiin eri tutkimuslaitoksissa. Tässä muutamia teknologia-alueita, joita kannattaa pitää silmällä - ihan tulevaisuutta varten.

Kvanttitietokoneet lupaavat hurjaa numeronmurskausvoimaa ja nopeutta. Kvanttitietokoneiden tekniikka perustuu kvanttitilojen superposition hyväksikäyttöön, mikä tekee niistä lukuisia kertoja nopeampia kuin nykyiset tietokoneet. Ensimmäinen kvanttitietokoneeksi väitetty laite on jo markkinoilla.

Ajatuskäyttöliittymää ihmisen ja tietokoneen välillä tutkitaan monissa tutkimuslaitoksissa ympäri maailmaa. Ensimmäiset laitteet, joilla tietokonetta voidaan ohjata vain ajattelemalla, voi jo ostaa verkosta. Rohkeimmat visionäärit haaveilevat tietokoneiden suorasta yhteydestä aivoihin nanorobottien avulla. Hiilen eräs olomuoto, grafeeni, tuonee oman sysäyksensä tietotekniikan huimaan kehitykseen, kunhan sen hinta alenee.

Klaytroniikka, eli pienen pienet robotit, katomit, tekevät materiaalista ohjelmoitavaa. Klaytroniikkapöytä voi muuttua käskystä tuoliksi. Isompia, ihmismäisiä robotteja kehitetään erityisesti Aasiassa terveydenhuollon tarpeisiin. Myös sotateollisuus satsaa robotiikan kehittämiseen. Robottipuvut, jotka antavat kantajilleen lisävoimia, ovat jo todellisuutta. Sotatantereille on kehitetty robottikantomuuleja, ja pilotittomat lentokoneet tekevät tiedustelulentoja.

Ihmisen genomi eli perimä on pystytty määrittelemään jo vuonna 2003, ja tämän teknologian hinta halpenee huimaa vauhtia. Jo nyt on mahdollista tarkistaa oman perimänsä osia ja mahdollisuuksia sairastua tiettyihin tauteihin vain muutamalla satasella.

Tulevaisuudessa syntyvien vauvojen ensimmäinen terveystesti lienee genomin määrittely, jonka perusteella koko uuden yksilön terveyssuunnitelma voidaan laatia. Isossa-Britanniassa on päätetty määritellä 100 000 potilaan genomi vuoteen 2017 mennessä. Tämän tiedon perusteella pystytään ohjaamaan paremmin potilaiden terveyttä ja hoitoa.

On hyvä huomata, että teknologia ei kehity tyhjiössä. Siihen, että jokin teknologia omaksutaan yhteiskuntaamme, vaikuttavat erilaiset voimat ja vastavoimat muiden muassa markkinoiden, yhteiskunnan ja lainsäädännön taholta. Välillä puhtaalla sattumalla on omat voimansa pelissä.

Siihen, millainen teknologiamaailma meitä odottaa vuonna 2035, edes futuristilla ei ole vastausta. 

----

[KIRJOITTAJA]

Futuristi Elina Hiltunen on koulutukseltaan kemian diplomi-insinööri ja kauppatieteiden tohtori. Hän viimeistelee Kari Hiltusen kanssa kirjaa Teknoelämää 2035 - Miten teknologia muuttaa tulevaisuuttamme?



Bookmark and Share
Anna palautetta

Kommentit (0 kpl)

Ei kommentteja.

 

Kommentoi








Kyllä


* = Pakollinen tieto

Uutiset

•  = artikkeli on luettavissa vain netissä

 

 

tietosuoja_logo_2013.gif

 

 

 

Vastaava toimittaja
Hanna Tamminen


 


 

 

 

 

Julkaisijat
Tietosuojalautakunta
Tietosuojavaltuutetun toimisto
Viestintävirasto
Patentti- ja rekisterihallitus



 

 

 

 

 

 

 

Rekisteriselosteet »

Tietoa evästeistä »

 

 

 

Tietosuoja-verkkojulkaisua julkaistaan Tietosuoja-lehden yhteydessä. Yhdessä lehti ja verkkojulkaisu tutustuttavat tietosuojan normeihin ja käytäntöön, tietoturvaan ja viestinnän luottamuksellisuuteen. Tarkoituksena on ohjata hyvään rekisterinpitoon sekä tietoturvallisuuden ja viestinnän luottamuksellisuuden varmistamiseen.