Tulostusversio

1/2008

Lyhyesti yksityisyydestä 1/2008

Suojaa yksityisyyttäsi netin yhteisöissä

Suosittujen internetin yhteisöpalvelujen yksityisyyden suoja mietityttää monia käyttäjiä. Tietosuojavaltuutetun toimisto on julkaissut ohjeen, jossa kerrotaan, miten yksityisyyttään voi suojata yhteisöpalveluissa. 

Ohjeessa korostetaan, että käyttäjän on syytä tiedostaa palvelujen vaarat. Identiteettivarkaat voivat kaivaa esiin tarvitsemiaan tietoja erilaisilla kyselyillä, joten niihin vastaamisessa on syytä käyttää järkeä. Kaikkia ystävyyspyyntöjä ei ole pakko hyväksyä, ja on syytä miettiä, mitä itsestään profiilissaan kertoo. Varminta on olla julkaisematta mitään sellaisia tietoja, joita ei halua muiden näkevän.

----

Sormenjälkitunnistus vaatii asiakkaan luvan

Ruotsin tietosuojaviranomainen on ottanut kantaa sormenjälkien käyttämiseen kulunvalvonnassa. Kannanoton mukaan ympäri vuorokauden auki olevalla kuntosalilla voitiin käyttää sormenjälkitunnustusta.

Kyseessä olleella kuntosalilla jäsenten sormenjäljet tallennettiin asiakkaan suostumuksella jäsenkortille. Sisääntulon yhteydessä jäsenkortilla olevia sormenjälkiä verrattiin henkilön sormenjälkiin.

Ruotsin tietosuojaviranomaisen mukaan tunnistuskäytäntö on sallittava, koska kulunvalvonta ei tallenna sormenjälkitietoja, ainoastaan asiakkaan nimen ja sisääntuloajan. Sormenjälkien tallentaminen rekisteriin vaatisi asiakkaan suostumuksen.

-----

Nettiurkinta vastatuulessa Saksassa

Saksan perustuslakituomioistuimen mukaan terrorismista epäiltyjen internetin käytön seuraaminen on sallittua vain tuomioistuimen luvalla tiukasti rajatuissa tilanteissa.

Helmikuun lopulla annettu ratkaisu koski Nordrhein-Westfalenin osavaltiossa tehtyä lainmuutosta, jonka tuomioistuin katsoi olevan perustuslain vastainen. Lainmuutos antoi osavaltion turvallisuuspoliisille oikeuden seurata terroriteon suunnittelusta epäillyn henkilön sähköposti- ja chatviestintää asentamalla esimerkiksi vakoiluohjelman epäillyn tietokoneelle.

Tuomioistuimen mukaan rikosten ennaltaehkäisyyn liittyvät toimet ovat mahdollisia tuomioistuimen luvalla, mikäli muun muassa ihmishenki tai valtion olemassaolo on vaarassa. Yksityisyyden suojaa pitää kuitenkin kunnioittaa: Esimerkiksi päiväkirjatietoa ei saisi urkkia, tai tiedot pitäisi ainakin hävittää välittömästi.

Sen sijaan poliisi ei tuomioistuimen mukaan puutu kansalaisten perusoikeuksiin seuraamalla internetin keskustelufoorumien kaltaisia julkisia viestintäpalveluja.

Ratkaisu on ennakkotapaus, jonka odotetaan vaikeuttavan liittohallituksen suunnittelemaa lainmuutosta. Se takaisi keskusrikospoliisille oikeuden seurata terroriteon suunnittelusta epäillyn henkilön tietokoneen käyttöä. Myös muut osavaltiot ovat suunnitelleet vastaavia säännöksiä.

Terrorismista epäiltyjen tietokoneseurantaa suunnitellaan myös Itävallassa, jossa maan ministerineuvosto on ehdottanut lakia seurannan toteuttamisesta. Yksi Itävallassa mahdollisesti sallittavista keinoista olisi haittaohjelmien asentaminen epäillyn tietokoneelle muun muassa nettiliikenteen vakoilemiseksi. Yhdysvalloissa liittovaltion poliisi FBI on harjoittanut terrorismista epäiltyjen tietokoneen käytön seurantaa vuodesta 2001 alkaen.

-----

Lisää biometriikkaa rajavalvontaan

EU:n komissio suunnittelee tietojärjestelmien ja biometriikan hyödyntämisen lisäämistä rajavalvonnassa. ehdotetaan muun muassa maahantuloa ja maastapoistumista seuraavaa tietojärjestelmää sekä automatisoitua rajatarkastusta.

Komission tiedonannon mukaan biometriikan käyttöä voitaisiin lisätä automatisoimalla rajavalvontaa. Komissio ehdottaa automatisoitua rajatarkastusta rekisteröidyille Schengenin alueen ulkopuolisten maiden kansalaisille ja – jäsenmaiden niin halutessa – myös EU-kansalaisille. Biometriseen passiin tai tietokantaan tallennetut biometriset tiedot luettaisiin koneellisesti ja niitä verrattaisiin matkustajan biometrisiin ominaisuuksiin.

Schengenin alueelle saapumista ja sieltä poistumista halutaan valvoa nykyistä tarkemmin. Komissio ehdottaa maahantulo- ja maastapoistumisjärjestelmää, johon tallennettaisiin lyhytaikaisen oleskeluluvan saaneiden henkilöiden saapuminen ja lähteminen. Järjestelmä ilmoittaisi maahanmuuttoviranomaisille automaattisesti oleskeluajan laittomasti ylittäneistä henkilöistä.

Maahantulojärjestelmä voitaisiin ottaa käyttöön sen jälkeen, kun jo vireillä oleva viisumitietojärjestelmä on kokonaisuudessaan käytössä. Viisumitietojärjestelmään tallennetaan viisumin hakijoiden biometriset tiedot. Virallinen päätös viisumijärjestelmän perustamisesta tehtäneen tänä keväänä ja se saadaan käyttöön aikaisintaan vuonna 2012.

-----

Passien sormenjälkitiedot tietokantaan

Sisäministeriö esittää passilain uudistamista pohtivalle työryhmälle, että passeissa käyttöön otettavat sormenjäljet tallennetaan tietokantaan.

Suomessa otettiin käyttöön sirulliset passit elokuussa 2006, josta alkaen passin sirulle on tallennettu kasvokuva. EU edellyttää, että jäsenvaltiot ottavat passeihin sormenjäljet viimeistään kesäkuussa 2009. Suomi aikoo toteuttaa sormenjälkien tallentamisen passin sirulle vaaditussa aikataulussa. Sormenjälkien tallentaminen edellyttää muun muassa passilain muuttamista, ja sisäministeriö pyrkii laatimaan lakiesityksen tämän kevään aikana.

Ministeriö perustelee sormenjälkitietojen tallentamista kaksoishenkilöllisyyksien ehkäisemisellä ja passinsa kadottaneen henkilön tunnistamisen nopeutumisella. Ministeriön mukaan lainmuutoksen valmistelussa tullaan kiinnittämään erityistä huomiota tietosuoja- ja tietoturvanäkökohtiin.

Passilain uudistamista pohtiva työryhmä kartoittaa myös mahdollisuudet sormenjälkitietojen käyttöön esimerkiksi vainajien ja suuronnettomuuden uhrien tunnistamisessa ja joidenkin vakavien rikosten tutkinnassa.

-----

Keskivertoa yksityisyydensuojaa

Suomi sijoittui keskikastiin kansalaisoikeusjärjestö Privacy Internationalin vuosittaisessa arviossa yksityisyydensuojan tilasta eri maissa. Järjestön mukaan Suomessa järjestelmä ei riittävästi suojele kansalaisia yksityisyyden loukkauksilta. Samaan ryhmään Suomen kanssa kuuluvat muun muassa Ruotsi, Norja, Espanja, Australia ja monet Itä-Euroopan maat.

Suomen sijoitusta heikensi erityisesti se, että viranomaiset jakavat keskenään henkilötietoja ja yritykset joutuvat myös luovuttamaan niitä viranomaisille melko laajasti. Suomen arviointiin vaikuttaneita tekijöitä olivat myös muun muassa teletunnistetietojen käsittelyoikeudet, Soneran urkintaskandaali, verotustietojen ja henkilötunnusten julkisuus, kameravalvonta, huumetestien salliminen, biometriset passit ja kännykkäpaikannus.

EU:n jäsenistä Kreikka on ainoa maa, jossa kansalaisia suojataan riittävästi yksityisyyden suojan loukkauksilta. Privacy Internationalin vertailussa Suomea paremmin sijoittuvat myös Viro, Belgia, Saksa, Italia ja Portugali. Sen sijaan esimerkiksi Iso-Britannia, Yhdysvallat ja Venäjä ovat skaalan toisessa ääripäässä eli täyttävät järjestön mukaan valvontayhteiskunnan tunnusmerkit.

Lue myös

Lyhyesti tietosuojasta 1/2008 »
Lyhyesti tietoturvasta 1/2008 »
Anna palautetta

Kommentit (0 kpl)

Ei kommentteja.

 

Kommentoi








Kyllä


* = Pakollinen tieto
 

 

tietosuoja_logo_2013.gif

 

 

 

Vastaava toimittaja
Hanna Tamminen


 


 

 

 

 

Julkaisijat
Tietosuojalautakunta
Tietosuojavaltuutetun toimisto
Viestintävirasto
Patentti- ja rekisterihallitus



 

 

 

 

 

 

 

Rekisteriselosteet »

Tietoa evästeistä »

 

 

 

Tietosuoja-verkkojulkaisua julkaistaan Tietosuoja-lehden yhteydessä. Yhdessä lehti ja verkkojulkaisu tutustuttavat tietosuojan normeihin ja käytäntöön, tietoturvaan ja viestinnän luottamuksellisuuteen. Tarkoituksena on ohjata hyvään rekisterinpitoon sekä tietoturvallisuuden ja viestinnän luottamuksellisuuden varmistamiseen.