Tulostusversio

1/2014

Uusien haasteiden edessä

Teksti: Päivi Männikkö
Kuvat: Olli Häkämies

 

Hannu Luntialan kuva
”Valtion tuottamat varmenteet tulisivat yhteiskunnalle halvemmiksi", sanoo Väestörekisterikeskuksen ylijohtaja Hannu Luntiala.

Hannu Luntialan johtama Väestörekisterikeskus saa entistä isomman roolin tietoyhteiskuntakehityksen ohjaamisessa.

Sähköisen asioinnin edistämisessä ja perusrekistereiden ylläpidossa Väestörekisterikeskuksella (VRK) on ollut merkittävä rooli jo vuosia. VRK huolehtii väestötietojärjestelmän ylläpidosta sekä tarjoaa laatuvarmenteita kansalaisille, yrityksille ja julkishallinnolle.

Nyt sen tehtäväkenttään suunnitellaan kauas yli väestökirjanpidon ja varmennepalveluiden yli meneviä laajennuksia. Ylijohtaja Hannu Luntiala sanoo olevansa ”itsekin vähän yllättynyt” siitä vauhdista, jolla Väestörekisterikeskuksen uudet tehtävät ovat ilmestyneet asialistalle.

Palveluarkkitehtuuri tuo uusia vastuita

Väestörekisterikeskuksesta on tullut valtiovarainministeriön yhteistyökumppani kansallisessa palveluarkkitehtuurihankkeessa. Siihen kuuluvat yhteinen tietoliikenneratkaisu palveluväylä, kansallinen tunnistusjärjestelmä ja sähköiset asiointipalvelut.

Hanketta toteuttaa yhdessä ministeriön kanssa Väestörekisterikeskukseen perustettava uusi yksikkö, jonne palkataan kymmenen uutta työntekijää. Eduskunta on jo hyväksynyt lisämäärärahan, jolla uusien työntekijöiden palkkaaminen rahoitetaan.

Palveluväyläksi nimitetään yhteistä välitystapaa, jossa tiedot liikkuvat järjestelmästä toiseen standardisoitujen ja avointen rajapintojen kautta. Tieto voidaan tallentaa yhteen paikkaan ja hakea se käyttöön väylän avulla vähentäen näin rekisterinpidon päällekkäisyyksiä.

Esimerkiksi kuntien ei enää tarvitsisi kerätä vaikkapa sosiaalihuollon asiakkaiden yhteystietoja, vaan ne voitaisiin hakea palveluväylän välityksellä suoraan väestötietojärjestelmästä. Toki kuntien ja väestötietojärjestelmän välillä on jo nyt erilaisia sovellusyhteyksiä, joissa tieto kulkee reaaliajassa.

Onko uudella palveluarkkitehtuuriyksiköllä sitten toimivaltaa patistaa kunnat lopettamaan omien rekisterien pito?

”Varmaan on tarkoitus tukea palveluväylän käyttöönottoa lainsäädännöllä”, Luntiala muotoilee.

Lain sisältö ja pakottavuus ovat vielä harkinnassa. Palveluväylän rajapinnat on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2015.

Tunnistushankkeella on nyt oikea vetäjä

Palveluväylän esikuva on ollut käytössä Virossa jo toistakymmentä vuotta. Eteläinen naapurimaa on mallina myös kansallisen tunnistusratkaisun laajalle käyttöönotolle, jonka epäonnistumisesta Luntialalla on karvaita kokemuksia 1990-luvulta. Silloin VRK:n johdolla suomalaisille ensimmäisinä maailmassa tarjottiin sähköistä henkilökorttia ja siihen liitettyä kansalaisvarmennetta, mutta vastaanotto oli nuiva.

Hannu Luntiala ”voisi puhua kaksi tuntia siitä, miksi Suomessa sähköinen henkilökortti ei lähtenyt lentoon”.

”Perussyy oli se, että jo silloin ihmiset asioivat verkossa pankkien Tupas-tunnisteilla. Toisaalta kortilla ei päässyt juuri minkään pankin palveluun. Kolmas syy oli se, että jotta korttia pystyi käyttämään, piti hankkia ja asentaa kortinlukija. Siinä tuli monella sitten jo kynnys liian korkeaksi”, hän tiivistää.

Nyt kansallista tunnistusratkaisua yritetään uudelleen. Ajatuksena on, että valtio antaa jokaiselle kansalaiselle sähköisen identiteetin sekä varmenteet yritysten käyttöön. Kaikille kansalaisille taattaisiin maksuton sähköisen tunnistamisen väline.

Uuden ratkaisun synnyttäminen on edennyt vaivoin. Yritykset eivät ole pitäneet tarjottua mallia liiketaloudellisesti houkuttelevana. Myös EU:ssa valmisteltava tunnistamisdirektiivi on aiheuttanut epävarmuutta, koska yritysten nykyiset tunnistuspalvelut eivät välttämättä täytä tulevia tiukempia vaatimuksia.

Luntialan mukaan nyt ollaan pattitilanteessa.

”Lopullista ratkaisua ei ole löydetty, ja ongelmat vaihtelevat päivittäin.”

Aikoinaan Väestörekisterikeskus joutui syntipukiksi, kun sähköinen henkilökortti ei tehnyt läpimurtoa.

”Kyllä meidät on moneen kertaan kanveesiin hakattu kansalaisvarmenneasiassa. Mutta aina sieltä noustaan ylös, vähän ravistellaan päätä ja taas lähdetään eteenpäin”, hän naurahtaa.

”Nyt onneksi valtiovarainministeriö vie tätä hanketta eteenpäin. Mielestäni se on oikea taho.”

Varmennemyllyn vauhti kiihtyy

VRK:n organisaatioille tarjoamat varmenteet ovat huomattavasti kansalaisvarmennetta käytetympiä.

Nykyisin noin puolet valtion työntekijöistä käyttää VRK:n myöntämän varmenteen sisältävää asiointikorttia. Terveydenhuollon valtakunnallisiin tietojärjestelmäpalveluihin, kuten sähköisiin resepteihin ja potilaskertomuksiin, tarvittavat kortit varmenteineen ovat niin ikään Väestörekisterikeskuksen tuotantoa. Niiden käyttö lisääntyy sitä mukaa kuin sairaanhoitopiirit ja yritykset ottavat sähköiset järjestelmät käyttöön. Jatkossa terveydenhuollon asiointikorttia aletaan jakaa myös niille kuntien sosiaalipalvelujen työntekijöille, joiden asiakkaat ovat myös terveydenhuollon asiakkaita. 

Hannu Luntiala toivoo, että terveydenhuollon ja valtionhallinnon varmenteiden yleistyminen lisäisi myös kansalaisvarmenteen suosiota.

”Koska valtiolla jo on laatuvarmenteita tuottava mylly, niiden tarjoaminen siitä tulisi yhteiskunnalle halvemmaksi kuin se, että jokin muu toimija laittaisi oman myllynsä pyörimään.”

Luntiala huomauttaa, että luotettavien varmenteiden tuottaminen vaatii paljon teknisiä ratkaisuja ja yksityiskohtaisen varmennepolitiikan hallinnointia. Laatuvarmenteiden tarjoajalla on myös käytännössä rajaton vahingonkorvausvastuu. Hän pohtiikin, haluaisivatko yksityiset toimijat edes tarjota laatuvarmenteen tasoista palvelua.

Varmennepalveluihin voi liittyä yllättäviäkin riskejä. VRK joutui taannoin pettymään alihankkijaansa, joka oli luovuttanut varmennepalvelun tietoja kolmannelle osapuolelle ilmeisesti epähuomiossa, mutta salasi tapahtuneen VRK:lta. Käräjäoikeus tuomitsi alihankkijan silloisen toimitusjohtajan ehdolliseen vankeusrangaistukseen ja hylkäsi muiden syytettyjen syytteet. Tapauksen käsittely jatkuu hovioikeudessa.

”Se oli ikävä tapahtuma, ja osittain siksi olemme nyt siirtämässä itsellemme tiettyjä asioita, jotka aikaisemmin on toteutettu yhteistyökumppanien avulla”, Luntiala kommentoi.

Tietovirasto tullee, mutta minne?

Hannu Luntialan uusi viisivuotiskausi Väestörekisterikeskuksen ylijohtajana alkoi viime lokakuussa. Uutta kautta aloittaessaan hän toivoi, että työilmapiiri pysyisi säästöistä huolimatta hyvänä ja että ”äärimmäisen tiukasta” taloudellisesta tilanteesta huolimatta VRK:n budjetti pysyisi hallinnassa.

Kolmantena tavoitteena oli, että VRK saisi nykyistä keskeisemmän aseman tietoyhteiskunnan kehittämisessä. Tämä toive näyttää toteutuvan odotettua nopeammin. Palveluarkkitehtuurihankkeen koordinoiminen saattaa näet olla vain alkusysäys VRK:n kasvavalle vastuulle julkisen hallinnon tieto- ja viestintätekniikan hankkeissa.

Hallituksen talouspoliittisen ministerivaliokunnan mukaan Suomeen tarvitaan Tietovirasto, jonka kontolle tulisi julkishallinnon ICT-hankkeiden toteutuksesta vastaaminen. Ministerivaliokunnan on määrä päättää viraston mahdollisesta perustamisesta loppukeväällä.

Alustavasti on puhuttu, että Tietovirasto perustettaisiin valtiovarainministeriön hallinnonalalla jo toimivan organisaation yhteyteen. Luntiala korostaa kuitenkin useaan otteeseen, että sen perustaminen ei ole varmaa ja vielä vähemmän kirkossa kuulutettua on, että se tulisi Väestörekisterikeskuksen yhteyteen.

Mikäli Tietovirasto perustetaan, sen pitäisi olla toiminnassa vuoden 2015 alussa. Luntiala pitää aikataulua tiukkana etenkin, koska uusi virasto vaatisi lakimuutoksia.

”Mutta minusta tuntuu, että valtiovarainministeriöllä on aikamoiset paineet saada näitä asioita eteenpäin”, hän sanoo viitaten hallituskauden lähestyvään loppuun.

----

Hannu Luntiala

  • Väestörekisterikeskuksen ylijohtaja 2003–
  • Työskennellyt Väestörekisterikeskuksessa erilaisissa johto- ja päällikkötason tehtävissä yli 34 vuotta
  • oikeustieteen kandidaatti
  • Luntiala on myös kirjailija. Häneltä on julkaistu novellikokoelma Hommes (2006) sekä romaanit Viimeiset viestit (2007), In memoriam (2008) ja Petri Vallin toinen elämä (2010). Neljäs romaani on työn alla.

Lue myös

Ovatko henkilötiedot hyvää bisnestä? »
Hannu Luntiala ja sosiaalinen media »

Bookmark and Share
Anna palautetta

Kommentit (0 kpl)

Ei kommentteja.

 

Kommentoi








Kyllä


* = Pakollinen tieto

Uutiset

•  = artikkeli on luettavissa vain netissä

 

 

tietosuoja_logo_2013.gif

 

 

 

Vastaava toimittaja
Hanna Tamminen


 


 

 

 

 

Julkaisijat
Tietosuojalautakunta
Tietosuojavaltuutetun toimisto
Viestintävirasto
Patentti- ja rekisterihallitus



 

 

 

 

 

 

 

Rekisteriselosteet »

Tietoa evästeistä »

 

 

 

Tietosuoja-verkkojulkaisua julkaistaan Tietosuoja-lehden yhteydessä. Yhdessä lehti ja verkkojulkaisu tutustuttavat tietosuojan normeihin ja käytäntöön, tietoturvaan ja viestinnän luottamuksellisuuteen. Tarkoituksena on ohjata hyvään rekisterinpitoon sekä tietoturvallisuuden ja viestinnän luottamuksellisuuden varmistamiseen.