Tulostusversio

1/2014

Ovatko henkilötiedot hyvää bisnestä?

Teksti: Päivi Männikkö

Julkisuuteen pulpahtaa aika ajoin keskustelua siitä, miksi valtion virastot luovuttavat kansalaisten yhteystietoja maksuja vastaan. Tällä viitataan muun muassa Väestörekisterikeskuksen (VRK) osoitetietopalveluun, josta maksua vastaan voi tiedustella henkilöiden yhteystietoja, sekä sen yrityksille tarjoamiin tietopalveluihin, joissa yhteystietoja myydään esimerkiksi suoramarkkinointitarkoituksiin.

Väestörekisterikeskuksen ylijohtaja Hannu Luntialan mukaan jo yli puolet väestötietojärjestelmästä luovutettavista tiedoista menee yksityiselle sektorille. Niitä tarvitsevat muiden muassa pankit ja vakuutusyhtiöt sekä lehtikustantajat. Toisaalta yritykset ostavat tietoja myös suoramarkkinointia varten.

Maksuttomuus toisi loven budjettiin

Yhteystietokaupan kritiikissä toistuu kaksi osin keskenään ristiriitaista seikkaa. Yhtäältä kummeksutaan sitä, että yritysten ja kansalaisten pitää maksaa tiedoista, joiden keräämistä ja käsittelyä rahoitetaan verovaroilla. Toisaalta ihmetellään, miksi tietoja ylipäätään luovutetaan muille kuin viranomaisille

”Väestörekisterikeskus saa yksityisen sektorin tietopalveluista vuosittain noin 7-8 miljoonaa euroa.

”Jos tietoja annettaisiin maksuttomasti, se raha pitäisi sitten saada valtion budjetista, jotta pysyisimme huolehtimaan järjestelmistä ja tietojen laadukkuudesta”, Luntiala huomauttaa.

”Ja jotenkin on järkevää, että ne, jotka näitä tietoja tarvitsevat, myös maksavat niistä.”

Luntiala vakuuttaa, että Väestörekisterikeskus myöntää tietoja vain asianmukaisiin käyttötarkoituksiin ja valvoo tietojen käyttöä tarkasti. Jos yritys ostaa tietoja esimerkiksi mainoskampanjaa varten, VRK:lla on keinonsa valvoa, että tietoja käytetään vain kampanjaan eikä muihin tarkoituksiin. Jos väärinkäytöksiä silti paljastuu, niihin reagoidaan.

Tietojen luovutusta voi rajoittaa

Kansalaisten osoitetietopalvelusta ja yritysten tietopalveluista annetaan tietoja sellaisista väestötietojärjestelmään kirjatuista henkilöistä, jotka eivät ole kieltäneet tietojensa luovuttamista näihin tarkoituksiin. Viime vuosina luovutuskieltoja on tehty selvästi aikaisempaa enemmän, ja Luntialan mukaan kieltomäärissä näkyy piikki aina suurten mainospostikampanjoiden aikaan. Luovutuskiellon tehneiden määrä on silti yhä pieni, vain noin neljä prosenttia suomalaisista.

”Jos joku ihminen ei halua, että hänen tietojaan annetaan vaikkapa suoramarkkinointitarkoituksiin, niin hän voi kieltää sen ja niitä ei anneta. Se on selvä peli”, Luntiala toteaa.

Yritysten tietopalvelu ulkoistetaan

Tulevaisuudessa yksityiselle sektorille tarjottavaa tietopalvelua pyörittää VRK:n alihankkijoina kolme yritystä. VRK haki alihankkijoita avoimella haulla vuosi sitten. Ilmoittautuneiden joukosta valikoitui kolme pätevää alan yritystä, jotka täyttivät muun muassa vakavaraisuusehdot. Alihankkijoiden vastuulle tulee yritysten tietopalvelun käytännön toteutus, kehittäminen ja markkinointi.

Hannu Luntiala perustelee yritysten tietopalvelun ulkoistusta resurssisyillä.

”Jos tekisimme kaiken itse, VRK:ssa pitäisi olla aika paljon työntekijöitä. Ulkoistus on kaikille parempi, kun on hyviä yhteistyökumppaneita, jotka voivat samalla tehdä omaa liiketoimintaansa.”

”Totta kai vastuu ja tietojenluovutuksen luvat annetaan Väestörekisterikeskuksesta”, hän lisää.

Lue myös

Uusien haasteiden edessä »
Hannu Luntiala ja sosiaalinen media »

Bookmark and Share
Anna palautetta

Kommentit (0 kpl)

Ei kommentteja.

 

Kommentoi








Kyllä


* = Pakollinen tieto

Uutiset

•  = artikkeli on luettavissa vain netissä

 

 

tietosuoja_logo_2013.gif

 

 

 

Vastaava toimittaja
Hanna Tamminen


 


 

 

 

 

Julkaisijat
Tietosuojalautakunta
Tietosuojavaltuutetun toimisto
Viestintävirasto
Patentti- ja rekisterihallitus



 

 

 

 

 

 

 

Rekisteriselosteet »

Tietoa evästeistä »

 

 

 

Tietosuoja-verkkojulkaisua julkaistaan Tietosuoja-lehden yhteydessä. Yhdessä lehti ja verkkojulkaisu tutustuttavat tietosuojan normeihin ja käytäntöön, tietoturvaan ja viestinnän luottamuksellisuuteen. Tarkoituksena on ohjata hyvään rekisterinpitoon sekä tietoturvallisuuden ja viestinnän luottamuksellisuuden varmistamiseen.