Tulostusversio

1/2014

Tausta tarkastelussa

Teksti: Kirsi Castrén

Työntekijän tekemisiä halutaan selvittää rekrytoinnin jälkeenkin.

Työhönotto on yleisin tilanne, jossa työntekijän taustatietoja tarkistetaan. Tehtävän vaihto tai vaikkapa työkeikka turvallisuusluokitellussa tilassa saattaa kuitenkin edellyttää taustojen selvittämistä myöhemminkin.

Joillakin aloilla ja tehtävissä, joissa on kyse esimerkiksi yhteiskunnallisesti tai taloudellisesti tärkeiden etujen suojaamisesta, työntekijöiden taustoja voidaan tarkistaa poliisin tekemällä taustaselvityksellä. Siinä työntekijän luvalla käydään läpi poliisin ja oikeushallinnon rekistereitä. Suppean taustaselvityksen laatii paikallispoliisi, perusmuotoiset ja laajat selvitykset tehdään suojelupoliisissa. Esimerkiksi rahoitusalalla turvallisuusselvitys saatetaan teettää tehtävästä riippuen sekä työhön otettaessa että työnkuvan vaihtuessa.

Finanssiala tutkii taustat ja luotot

OP-Pohjolassa taustaselvityksiin kuuluu yhtenä osana suppea tai perusmuotoinen turvallisuusselvitys.

”Haluamme pienentää salassa pidettävien tietojen väärinkäytön riskiä”, perustelee johtaja Maija Laaksonen OP-Pohjolan henkilöstöosastolta.

”Tällaisia kriittisiä tietoja ovat esimerkiksi yritys-, pankki- ja vakuutussalaisuuden piiriin kuuluvat tiedot.”

Pankkialan turvallisuusvaatimuksista antaa kuvaa se, että toimittajalle ei kerrota, minkätyyppisissä tehtävissä työskenteleville tehdään perusmuotoinen selvitys, ja keiden kohdalla riittää suppea selvitys.

Turvallisuusselvitysten ohella työntekijän taustoihin kurkistetaan luottotietorekisterin kautta – työntekijän luvalla tietenkin. Laki yksityisyydensuojasta työelämässä antaa työnantajalle oikeuden hankkia työntekijän henkilöluottotietoja muun muassa erityistä luotettavuutta edellyttävissä tehtävissä tai tehtävissä, joissa käsitellään merkittävää määrää rahaa tai arvopapereita.

”Luottotiedot katsotaan, muuta tietoa henkilön taloudellisesta asemasta ei tarkisteta”, Laaksonen kertoo.

Vartijalupa voidaan perua

Turvallisuuspalvelut ovat viranomaisvalvottu toimiala, jossa leijonanosa työntekijöiden luotettavuuden varmistuksista kuuluu poliisille. Poliisi myöntää henkilökohtaisen vartijakortin ja myös uusii sen aika ajoin.

”Työntekijän taustojen varmistaminen on tällä tavoin toimintaamme sisäänrakennettu”, kertoo henkilöstöjohtaja Vesa Perkiö turvallisuuspalveluyhtiö Securitaksesta.

Yhtiö teettää kaikista työntekijöistään työhönottovaiheessa suppean turvallisuusselvityksen. Kesken työsuhteen ei Securitaksessa yleensä tehdä taustojen tarkistuksia. Poliisi tarkistaa, että vartijakelpoisuus on voimassa viimeistään silloin kun haetaan jatkohyväksyntä vartijakortille.

”Ei ole salaisuus, että poliisi tekee ajoittain myös vartijaksi hyväksynnän peruutuksia”, Perkiö kertoo. ”Ne liittyvät viranomaisten tietoon tulleisiin tapahtumiin, joiden perusteella poliisi arvioi, ettei vartijalta edellytettävä luotettavuus enää täyty.”

Vartijoiden luottotietojen tarkistamista edellytetään Perkiön mukaan joissakin toimeksiannoissa esimerkiksi rahoitusalalla. 

Todistus vähentäisi selvityssumaa

Määräaikaisten työsuhteiden yleistyminen ja toimintojen ulkoistaminen on johtanut turvallisuusselvitysten määrän voimakkaaseen kasvuun. Oikeusministeriön työryhmä arvioi, että viranomaiset tekevät tarpeettomia turvallisuusselvityksiä vuosittain jopa 23 000.

”Samasta, esimerkiksi tietojenkäsittelyn konsulttitehtävissä toimivasta henkilöstä voidaan joutua teettämään turvallisuusselvitys useiden eri yritysten tai valtion organisaatioiden toimesta samanaikaisesti. Tällainen toimintamalli ei enää tänä päivänä ole välttämättä kustannustehokkain tai joustavin tapa”, OP-Pohjolan Maija Laaksonen toteaa.

Turvallisuusselvityslakia ollaankin uudistamassa siten, että työntekijä saisi selvityksestä todistuksen, joka olisi pääsääntöisesti voimassa viisi vuotta. OP-Pohjolassa lakimuutosta odotetaan:

”Se tuo omalta osaltaan paremmat edellytykset varmistua työtekijöiden luotettavuudesta koko työsuhteen elinkaaren ajan sekä yhteismitallistaa eri toimijoiden käytäntöjä”, Laaksonen sanoo.

Valtioneuvosto syynää siivoojatkin

Valtiovallan ytimessä valtioneuvostossa turvallisuuspassista odotetaan käytännön työn helpottajaa.

”Eri ministeriöillä on hiukan vaihtelevat käytännöt työntekijöiden taustojen tarkistamisessa, mutta valtioneuvoston kanslia teettää kaikista työntekijöistään turvallisuusselvityksen”, kertoo turvallisuusjohtaja Timo Härkönen.

”Tehtävän vaihtuessa tehdään taas tarvittavat selvitykset, jos työnkuva sitä edellyttää.”

Taustaselvitys tehdään myös palveluntuottajista kuten siivoojista ja remonttimiehistä, jotka työskentelevät valtioneuvoston kansliassa. 

Härkösen mukaan turvallisuuslainsäädännössä olisi todistuksen käyttöönoton ohella muutakin tehostamisen varaa.

”Esimerkiksi EU:n ulkopuolelta tulevien työntekijöiden kohdalla taustaselvitykset voivat tiedon puutteessa joskus jäädä vajavaisiksi.” 

Lue myös

Rikostuomio voi olla riski terveydenhuollossa »
Taustaselvitysten muistilista »
Anna palautetta

Kommentit (0 kpl)

Ei kommentteja.

 

Kommentoi








Kyllä


* = Pakollinen tieto

Uutiset

•  = artikkeli on luettavissa vain netissä

 

 

tietosuoja_logo_2013.gif

 

 

 

Vastaava toimittaja
Hanna Tamminen


 


 

 

 

 

Julkaisijat
Tietosuojalautakunta
Tietosuojavaltuutetun toimisto
Viestintävirasto
Patentti- ja rekisterihallitus



 

 

 

 

 

 

 

Rekisteriselosteet »

Tietoa evästeistä »

 

 

 

Tietosuoja-verkkojulkaisua julkaistaan Tietosuoja-lehden yhteydessä. Yhdessä lehti ja verkkojulkaisu tutustuttavat tietosuojan normeihin ja käytäntöön, tietoturvaan ja viestinnän luottamuksellisuuteen. Tarkoituksena on ohjata hyvään rekisterinpitoon sekä tietoturvallisuuden ja viestinnän luottamuksellisuuden varmistamiseen.