Tulostusversio

1/2014

Suomesta tietosuojan Sveitsi?

Teksti: Ville Oksanen

Edward Snowdenin paljastukset ovat nostaneet tietosuoja- ja tietoturvakysymykset vihdoin laajasti julkisuuteen. Suurimpana häviäjänä kohussa on ollut ilman muuta USA:n IT-teollisuus, jonka luotettavuus ja samalla myös liikevaihto on saanut todella kalliin iskun.

Pilvipalveluissa ei ole kyse enää mistään nappikaupasta. Suomella saattaisikin nyt olla erinomainen tilaisuus ottaa haltuun merkittävä osa USA:lta vapautuvista markkinoista ja siten nousta maailman johtavaksi palvelukeskusten ja pilvipalveluiden sijaintimaaksi.

Urkinnan puute on etu

Suomen edut ovat sellaisia, joita muiden maiden on huomattavan hankala tai jopa mahdotonta kopioida.

Meillä on ensinnäkin tarvittavaa teknistä osaamista huippuluokan tiedonsiirtokapasiteetin rakentamiseen. Olemme maantieteellisesti myös sopivasti Euroopan ja Kiinan välissä, mitä tukevat uudet kaapelihankkeet Saksaan ja mahdollisesti myös Koillisväylää pitkin Aasiaan. Kolmantena etuna on kylmä ilmasto, joka tekee palvelinkeskuksien jäähdyttämisen täällä poikkeuksellisen halvaksi.

Toki esimerkiksi Islanti, Ruotsi ja Kanada voivat tarjota lähes samat edut. Myös Sveitsi on ilmoittanut itsensä mukaan kilpailuun ”tietosuojan Sveitsiksi”.

Suomen kannalta haittana on, että emme ole tähän asti pärjänneet verkkopalveluiden tarjonnassa. Esimerkiksi Skype kehitettiin Virossa ja Spotify on tunnetusti ruotsalainen projekti. Palvelukeskusten osalta tilanteemme on jo valmiiksi parempi.

Suomella on kuitenkin käytössään vielä yksi valttikortti. Se on kansainvälinen uskottavuus maana, joka ei harjoita laajamittaisilta verkkourkintaa ja joka ei ole mukana sotilaallisissa liittoumissa (ainoastaan Sveitsi pääsee tässä lähelle). Myös Snowden-paljastusten perusteella Suomi ei ole merkittävästi mukana tiedusteluyhteistyössä tai tiedustelun kohteena. Nostamalla tietosuojan ja tietoturvan kansalliseksi prioriteetiksi meillä olisi tarjota jotain sellaista, mitä edellä mainituilla mailla ei ole.

Tiedusteluhanke ei ole realistinen

Tätä taustaa vasten puolustusvoimien hanke verkkotiedustelulain laatimiseksi tuntuukin lähes itsetuhoiselta. On hyvin epätodennäköistä, että Suomi kykenisi rakentamaan uskottavan, FRA:n tai NSA:n tapaisen tiedustelukoneiston. Esimerkiksi NSA saattaa käyttää yksittäiseen tiedusteluohjelmaansa enemmän kuin puolustusvoimien vuosibudjetin verran rahaa.

Paljon realistisempaa olisikin, että Suomi keskittyisi yhdessä maahan sijoittuvien yritysten kanssa huipputasoisen kyberpuolustuksen rakentamiseen. Yksin Suomi tuskin pärjää, mutta jos sen tueksi saataisiin esimerkiksi Googlen tasoisia toimijoita, tilanne olisi täysin toinen.

Microsoft on jo viestittänyt valmiutensa tarjota palveluita, joissa asiakas saa valita, haluaako hän tietojensa olevan vain tietyllä maantieteellisellä alueella. Suomesta voitaisiin hyvin rakentaa maa, johon sijoittumalla yritys osoittaisi, että sen tiedot eivät vuoda USA:han tai muihin laajamittaisia verkkovakoilua harrastaviin maihin. Tämä edellyttäisi kotimaisen tietosuojalainsäädännön kiristämistä, mikä voitaisiin esimerkiksi aloittaa tietoyhteiskuntakaaren kohdalla.

-----

[KIRJOITTAJA]

Ville Oksanen on Aalto-yliopiston tutkija ja kansalaisten sähköisiä oikeuksia puolustavan EFFi ry:n varapuheenjohtaja.

Anna palautetta

Kommentit (0 kpl)

Ei kommentteja.

 

Kommentoi








Kyllä


* = Pakollinen tieto

Uutiset

•  = artikkeli on luettavissa vain netissä

 

 

tietosuoja_logo_2013.gif

 

 

 

Vastaava toimittaja
Hanna Tamminen


 


 

 

 

 

Julkaisijat
Tietosuojalautakunta
Tietosuojavaltuutetun toimisto
Viestintävirasto
Patentti- ja rekisterihallitus



 

 

 

 

 

 

 

Rekisteriselosteet »

Tietoa evästeistä »

 

 

 

Tietosuoja-verkkojulkaisua julkaistaan Tietosuoja-lehden yhteydessä. Yhdessä lehti ja verkkojulkaisu tutustuttavat tietosuojan normeihin ja käytäntöön, tietoturvaan ja viestinnän luottamuksellisuuteen. Tarkoituksena on ohjata hyvään rekisterinpitoon sekä tietoturvallisuuden ja viestinnän luottamuksellisuuden varmistamiseen.