Tulostusversio

1/2014

Kolumni: Homo Profilus

Teksti: Jari Perko

Verkon ja mobiilin maailmassa, digitaalisuuden alati muuttuvassa aluskasvillisuudessa on pitkään aaltoillut keskustelu profiloinnista. Digikartalle kertyviä tietokertymiä käyttäjistä halutaan säännellä. EU:n tietosuoja-asetusluonnos sisältää profilointia koskevan ehdotuksen, jossa ytimessä on käyttäjän oikeus kieltää häneen kohdistuva profilointi.

Matkataanpa ensin ajassa tuhansia vuosia taaksepäin. Suomenniemellä virran rannalla kävelee turkisviitta päällä mies, urahtelee välillä verkkaisesti tallustellessaan. Pysähtyy, katsoo vieressä virtaavaan jokeen. Siinä kelluu lastu. Urho jähmettyy, otsa rypistyy. Partaiset kasvot kääntyvät ylävirtaan. Kaukana näkyy hahmo, joka veistää katajaa virran rannalla. Karvaisten kasvojen keskellä kiiluvien silmien takana harmaassa solukossa alkaa neuroverkon räiske. Muistoja käydään läpi, onko hahmo tuttu? Uhka vai ystävä?

Samaan aikaan havainnoidaan koko ajan ylävirrassa näkyvää hahmoa, hänen piirteitään, olemustaan, liikkeitään, varusteitaan – syntyy ensiarvio hahmosta ja ennakointi toiminnasta uhkan varalta. Jokin ylävirran veistäjän kehon kielessä kuitenkin herättää muiston, ja katsoja tunnistaa hahmon keväällä tapaamakseen taitavaksi metsästäjäksi. Tunnistettuaan hahmon hän murahtaa äänekkään tervehdyksen ja nostaa kättään. Niin tekee myös ylävirran mies. Ja jatkavat molemmat touhujaan.

Tietojenkäsittelyn ja havainnoinnin kannalta samat asiat tapahtuivat tuhat vuotta sitten Bysantissa Konstantinopolin vilkkaalla torilla, kun torikauppiaalle tuli asiakas ja hierottiin kauppaa. Näin tapahtui myös Asikkalan kyläkaupassa 1950-luvulla, kun Helsingin-dosentti tuli kesäasunnoltaan juhannusjuhlaan tarveaineita hankkimaan.

Kun ihminen kohtaa toisen, kaikki toimiva kanssakäyminen, dialogi, asiointi, palvelu ja kaupankäynti perustuvat ”profilointiin”, tietoon toisen osapuolen käyttäytymisestä. Ihminen on Homo Profilus. Hän hyödyntää koko ajan kaikkea olemassa olevaa vanhaa tietoa ja tilanteesta saatavaa tietoa. Näiden perustella reaaliaikaisesti tehdään valintoja, tuotetaan sisältöä ja ennakoidaan tulevaa.

Täsmälleen samoja asioita tekee älykäs verkkokauppa tai mobiilisovellus. Miksi siis oltaisiin luomassa kielto-oikeutta sujuvan kanssakäymisen, palvelun ja ihmiselon erottamattomalle peruselementille? Artiklaluonnoksesta voi osoittaa jotain yksityiskohtaa ja selittää, että ei se kaikkea koske. Yhtä kaikki, takaisin peruskysymyksen äärelle: ei kai digitaalisuus itsessään muuta edellä kuvattua tiedonkäsittelyä toiseksi? Kun tätä pohditaan, tulisi tehdä selkeä ero edellä kuvatun, kahden osapuolen välisessä suhteessa tapahtuvan tietojen keräämisen ja maksimaalisen hyödyntämisen sekä ns. kolmansille osapuolille syntyvien tietokertymien ja niiden hyödyntämisen välille.

Astutaanpa vielä kivijalkakauppaan. Modernin ja monikanavaisen kaupan myyjillä on tabletit, josta he saavat palvelusovelluksesta heti rikkaat ja kattavat tiedot asiakkuudesta voidakseen palvella asiakasta parhaalla mahdollisella tavalla.

Jos asiakas olisi kieltänyt profilointinsa, olisi suurin osa hyödyllisistä tiedoista tabletilta poissa ja niin myös osa hyvästä palvelusta. Mutta jos myyjä tuntisikin asiakkaan vuosien varrelta ja muistaisi tämän mieltymykset, hän voisi hyödyntää pään sisäisen neuroverkkonsa tietoja profilointikiellosta huolimatta. Jokin tässä yhtälössä ei toimi.

---

[KIRJOITTAJA]

Jari Perko on Suomen Asiakkuusmarkkinointiliiton toimitusjohtaja.



Bookmark and Share
Anna palautetta

Kommentit (0 kpl)

Ei kommentteja.

 

Kommentoi








Kyllä


* = Pakollinen tieto

Uutiset

•  = artikkeli on luettavissa vain netissä

 

 

tietosuoja_logo_2013.gif

 

 

 

Vastaava toimittaja
Hanna Tamminen


 


 

 

 

 

Julkaisijat
Tietosuojalautakunta
Tietosuojavaltuutetun toimisto
Viestintävirasto
Patentti- ja rekisterihallitus



 

 

 

 

 

 

 

Rekisteriselosteet »

Tietoa evästeistä »

 

 

 

Tietosuoja-verkkojulkaisua julkaistaan Tietosuoja-lehden yhteydessä. Yhdessä lehti ja verkkojulkaisu tutustuttavat tietosuojan normeihin ja käytäntöön, tietoturvaan ja viestinnän luottamuksellisuuteen. Tarkoituksena on ohjata hyvään rekisterinpitoon sekä tietoturvallisuuden ja viestinnän luottamuksellisuuden varmistamiseen.