Tulostusversio

1/2014

Selailtua 1/2014

NSA teki netistä aseen

Suuret eurooppalaiset lehdet kommentoivat pettynein äänenpainoin USA:n presidentti Barack Obaman reaktioita tiedusteluviranomainen NSA:n urkintaskandaalista. Luvatut NSA:n toimivaltaa rajoittavat uudistukset näyttävät jäävän kosmeettisiksi.

”USA:n hallinnolla ei ole intressiä vähentää NSA:n valtaa, koska NSA on tehnyt internetistä asejärjestelmän, joka voi mahdollistaa pääsyn mihin tahansa internetiin kytkettyyn laitteeseen”, Der Spiegel kirjoittaa.

Edeltäjänsä George W. Bushin aikana voimakkaasti kasvaneesta tiedustelukoneistosta on tullut Obamalle kätevä työväline, jota ei kannata kitkeä, Süddeutsche Zeitung toteaa.

”Se, jolla on teknologia käytössään, ei halua enää luopua siitä. Atomipommi on tästä paras esimerkki”, lehti jyrähtää.

Frankfurter Allgemeine Zeitung kehottaa saksalaisia poliitikkoja lopettamaan nurinan ja panostamaan eurooppalaisen internet-teollisuuden kehittämiseen. Omat palvelut ja palvelimet Euroopassa suojaisivat kansalaisten tietoja nykyistä paremmin.

-----

Kuka päivittäisi jääkaappini?

Tietoturva-asiantuntija Bruce Schneier kirjoittaa Wired-lehdessä sulautettujen järjestelmien puutteellisesta tietoturvasta. Hänen mukaansa tilanne lähentelee jo kriisiä.

Sulautettu järjestelmä on tiettyyn tarkoitukseen tehty laite, jota ohjaa tietokone. Niitä ovat esimerkiksi reititin, älytelevisio, tai DVD-soitin.

Schneier vertaa tilannetta 1990-luvun puoleenväliin, jolloin PC-tietokoneiden ohjelmistot ja käyttöjärjestelmät olivat täynnä haavoittuvuuksia. Aina yhtä ripeät verkkorikolliset ovat jo löytäneet esimerkiksi reitittimet kätevinä murtautumisväylinä.

“Mutta nyt ongelma on pahempi. Laitteiden valmistajilla on vielä vähemmän kykyä ongelman korjaamiseen kuin PC- ja ohjelmistoteollisuudella aikoinaan.”

Siihen mennessä kun laite lähtee liukuhihnalta kauppaan, sen sisällä oleva ohjelmisto on jo tietoturvamielessä vanhentunut. Kuka huolehtii näiden 5–10 vuotta käytössä olevien laitteiden tietoturvapäivityksistä, Schneier pohtii.

----

Mobiilikäyttäjä maksaisi yksityisyydestä

Ilmaista lounasta ei ole eikä ole ilmaista mobiilisovellustakaan. Yhdysvaltalainen aikakauslehti The Atlantic uutisoi tutkimuksesta, jonka perusteella keskivertokuluttaja maksaisi sovelluksesta hieman saadakseen pitää henkilötietonsa itsellään.

Coloradon yliopiston taloustieteilijät esittelivät 1 700:lle älypuhelimen käyttäjille mobiilisovelluksia, joista yksi oli oikea ilmainen sovellus. Viisi muuta sovellusta olivat maksullisia, mutta niissä oli perustoimintojen lisäksi vaihteleva määrä henkilötietoja suojaavia ominaisuuksia.

Käyttäjät olivat valmiita maksamaan mainoksettomasta sovelluksesta 2,12 dollaria. Eniten, 4,05 dollaria, maksettaisiin sovelluksesta, joka ei olisi yhteydessä puhelimeen tallennettuihin yhteystietoihin. Kuluttajien valmiudella maksaa yksityisyydestä voisi kerätä melkoiset tuotot ottaen huomioon, että kyselyn osallistujilla oli keskimäärin 23 sovellusta.

Anna palautetta

Kommentit (0 kpl)

Ei kommentteja.

 

Kommentoi








Kyllä


* = Pakollinen tieto

Uutiset

•  = artikkeli on luettavissa vain netissä

 

 

tietosuoja_logo_2013.gif

 

 

 

Vastaava toimittaja
Hanna Tamminen


 


 

 

 

 

Julkaisijat
Tietosuojalautakunta
Tietosuojavaltuutetun toimisto
Viestintävirasto
Patentti- ja rekisterihallitus



 

 

 

 

 

 

 

Rekisteriselosteet »

Tietoa evästeistä »

 

 

 

Tietosuoja-verkkojulkaisua julkaistaan Tietosuoja-lehden yhteydessä. Yhdessä lehti ja verkkojulkaisu tutustuttavat tietosuojan normeihin ja käytäntöön, tietoturvaan ja viestinnän luottamuksellisuuteen. Tarkoituksena on ohjata hyvään rekisterinpitoon sekä tietoturvallisuuden ja viestinnän luottamuksellisuuden varmistamiseen.