Tulostusversio

2/2014

HÄTY kokoaa avainpelaajat yhteen

Teksti: Riittamaija Ståhle

Joustavuus ja nopea reagointikyky ratkaisevat, kun myrsky riepottaa ja pistää nykyaikaisen tietoyhteiskunnan polvilleen.

Suomessa on varauduttu hyvin tietoverkkojen häiriöihin. Rinta rottingilla ei siitä huolimatta kannata kulkea, sillä puutteita on muun muassa tietojen jakamisessa.

”Eri osapuolten tulisi toimia häiriötilanteissa vielä nykyistä tiiviimmin yhdessä. Aina ajan tasalla olevat suunnitelmat, tiivis yhteistyö ja harjoittelu jo normaaleina aikoina takaavat sen, että kriisitilanteissa osataan pelata yhteen”, sanoo Viestintäviraston johtava asiantuntija Ari Karppanen.

Tiiviimpää yhteistyötä

Ari Karppanen toimii puheenjohtajana Häiriötilanteiden yhteistoimintaryhmässä HÄTYssä, joka perustettiin vuosi sitten kesällä. Mukana HÄTYssä ovat suurimmat teleyritykset, jakeluverkon pinta-alaltaan suurimmat sähkönjakeluyhtiöt sekä tele- ja sähköurakoitsijat. Viranomaisia ryhmässä edustavat Viestintäviraston lisäksi Energiavirasto, Ilmatieteen laitos, Huoltovarmuuskeskus, sisäministeriön pelastusosasto ja Hätäkeskuslaitos.

”Yhteistyö varsinkin teleyritysten ja sähkönjakeluyhtiöiden kesken on ollut hieman hakusessa. Nämä ovat kuitenkin häiriötilanteissa sangen riippuvaisia toisistaan. Toimijoita on paljon, joten yhteistyölle on tarvetta”, sanoo Karppanen.

HÄTYssä mietitään Karppasen mukaan etupainotteisesti varautumista poikkeustilanteisiin. Poikkeustilanne voi olla esimerkiksi myrskyn aiheuttama laaja-alainen sähkökatkos, jossa tarvitaan niin tele- kuin sähkönjakeluyhtiöidenkin valvomoyhteistyötä.

”Asioissa on edetty, mutta vielä vaaditaan hieman aikaa, että kaikki saadaan pelaamaan samaan maaliin”, Karppanen sanoo.

HÄTYssä on määritelty esimerkiksi korkean prioriteetin saaneet teleyritysten sähkönkäyttöpaikat, joiden sähkönsaanti pitäisi pyrkiä palauttamaan mahdollisimman pian sähkökatkon jälkeen.

”Teleyritykset ovat etsineet nämä kohteet, ja ne pitäisi saada ensimmäisinä esimerkiksi maakaapeloinnin tai muiden sähkön toimitusvarmuutta parantavien toimenpiteiden piiriin.”

Niinkin yksinkertainen asia kuin yhteystietojen luovuttaminen eri osapuolille liikahti merkittävästi vasta HÄTYn ansiosta. Teleyritykset ovat antaneet yhteystietonsa sähkönjakeluyhtiöille toukokuun alkuun mennessä.

”Toivottavasti myös sähkönjakeluyhtiöt suhtautuvat suopeasti omien yhteystietojensa jakamiseen teleyrityksille”, Karppanen muotoilee.

Viisas harjoittelee

HÄTYn kokouksissa mietitään Karppasen mukaan yhdessä, miten uhkakuviin tulisi varautua. Myrskyistä on jo kokemuksia. Muita uhkakuvia ovat muiden muassa tulvat, laiterikot, tietoturvaloukkaukset, pandemiat tai vaikka sähkön niukkuustilanteet.

”Meidän on esimerkiksi mietittävä, pidetäänkö kriisitilanteessa tietoverkot pystyssä sähköä säännöstelemällä”, Karppanen toteaa.

Esillä ovat olleet myös kantaverkon mahdolliset viat.

”Suomi on sähkönsaannin suhteen haavoittuvainen, koska olemme osin riippuvaisia tuontisähköstä.”

Karppanen korostaa harjoitusten merkitystä tositilanteisiin varautumisessa.

”Jos suunnitelmat pistetään kassakaappiin pölyttymään, tositilanteessa niiden etsimiseen ja toteuttamiseen menee liikaa aikaa. Tämän vuoksi asioita on harjoiteltava.”

Hyvää Suomessa on Karppasen mukaan viranomaisten ja yritysten yhteistyö.

”Pienellä maalla ei ole muuta mahdollisuutta. Tämä osa-alue Suomessa on mallillaan.”

Lait samaan kaareen

Nyky-yhteiskunta on täysin riippuvainen tietoliikenteestä. Jos siihen tulee häiriöitä, yhteiskunta lakkaa toimimasta.

Tietoliikenteeseen ja verkkoihin kohdistuvat uhkat ovat muuttuneet aiempaa vaarallisemmiksi yksittäisten ihmisten, yritysten ja koko yhteiskunnan kannalta. Uhkia tuotetaan entistä ammattimaisemmin.

”Juuri tämän vuoksi kaikkien yritysten, yhteisöjen ja yksittäisten kansalaistenkin on syytä varautua mahdollisiin kyberuhkiin”, sanoo Karppanen.

Lainsäädännöllä vain varmennetaan ja täydennetään erilaisia mahdollisuuksia.

Eduskunnan pohdittavana on tammikuun lopulta lähtien ollut tietoyhteiskuntakaari, johon on koottu keskeiset sähköistä viestintää koskevat säädökset, kuten viestintämarkkinalaki, sähköisen viestinnän tietosuojalaki ja verkkotunnuslaki. Samalla lakien sisältämiä päällekkäisyyksiä on poistettu.

Lue myös

Huoltovarmuus - yhteinen asia »
Anna palautetta

Kommentit (0 kpl)

Ei kommentteja.

 

Kommentoi








Kyllä


* = Pakollinen tieto

Uutiset

•  = artikkeli on luettavissa vain netissä

 

 

tietosuoja_logo_2013.gif

 

 

 

Vastaava toimittaja
Hanna Tamminen


 


 

 

 

 

Julkaisijat
Tietosuojalautakunta
Tietosuojavaltuutetun toimisto
Viestintävirasto
Patentti- ja rekisterihallitus



 

 

 

 

 

 

 

Rekisteriselosteet »

Tietoa evästeistä »

 

 

 

Tietosuoja-verkkojulkaisua julkaistaan Tietosuoja-lehden yhteydessä. Yhdessä lehti ja verkkojulkaisu tutustuttavat tietosuojan normeihin ja käytäntöön, tietoturvaan ja viestinnän luottamuksellisuuteen. Tarkoituksena on ohjata hyvään rekisterinpitoon sekä tietoturvallisuuden ja viestinnän luottamuksellisuuden varmistamiseen.