Tulostusversio

2/2014

Kolumni: Lennokkijournalismi testaa yksityisyyden rajoja

Teksti: Turo Uskali

USA:n ilmailuviranomainen on arvioinut, että vuoteen 2030 mennessä maan ilmatilassa lentelee jo ainakin 30 000 kauko-ohjattavaa lennokkia. Niistä suurimmassa osassa on videokamera. Ongelmana on, ettei kukaan oikein vielä tarkkaan tiedä, milloin ja missä robottikamerat voivat kuvata.

Jo nyt edullisia, pienikokoisia robottikoptereita on käytetty uutistapahtumissa muiden muassa Venäjällä, Puolassa, Yhdysvalloissa, Thaimassa, Filippiineillä ja myös Suomessa. Pääsääntöisesti lennokit ovat keskittyneet kuvaamaan urheilutapahtumia, mielenosoituksia, luonnontuhoja ja muita onnettomuuksia.  

Suomessa Nelosen uutiset käytti viime vuoden toukokuussa Sysmässä pudonneen pienkoneen ilmakuvauksessa kauko-ohjattavaa robottikameraa. Uutisotsikoihin tapaus pääsi myös, koska paikallinen poliisi varoitti jälkikäteen ampuvansa jatkossa kaikki toimittajien videohelikopterit onnettomuuspaikkojen läheisyydessä. Toimittajakunta sekä journalismin etiikkaan ja sananvapauteen keskittynyt tutkija puolestaan tulistuivat poliisin uhkauksesta.

USA:ssa ilmailuviranomainen on muistuttanut, että kauko-ohjattavan lennokkikameran alas ampuminen on rikos samaan tapaan kuin lentokoneenkin. Kannanotto annettiin sen jälkeen, kun pienessä coloradolaisessa kaupungissa oli alettu myydä puolitosissaan robottilennokkien metsästyslupia.  

Yale Law Schoolin tutkijan Margot Kaminskin mukaan videohelikopterit ja muut kuvaavat robotit ovat uusi hankala tapaus juristien pohdittavaksi. Kaminski korostaa, että vaikka esimerkiksi yksityisyys näyttääkin olevan aivan uudella tavalla uhattuna, videokoptereiden käytön lainsäädännöllinen rajoittaminen saattaisi estää tarpeellisten uusien innovaatioiden syntyä. Esimerkiksi verkkokauppa Amazonin tiedetään suunnittelevan kauko-ohjattavien lentorobottien käyttöä postitoimitusten korvaajina. 

Uusia yksityisyyden rajoja koetellaan etenkin, jos viihdeuutisten metsästäjät eli paparazzit ottavat videokopterit työkaluikseen. Reuters-instituutin julkaiseman raportin mukaan ainakaan vielä vuonna 2013 julkkiskuvaajat eivät aktiivisesti käyttäneet kauko-ohjattavia videokoptereita. 

Muutamissa USA:n toimittajakouluissa on jo ehditty aloittaa lentorobottijournalismin maisteriohjelmia. Ilmailuviranomainen kuitenkin kielsi kouluilta robottien lennättämisen ulkotiloissa toistaiseksi. Viranomaiset ovat luvanneet ottaa kantaa pienten ja keveiden robottilennokkien käyttöön kevään 2014 aikana.

Uutta lennokkiteknologiaa kehitetään kuitenkin koko ajan lainsäädäntöä nopeammin. Sotilaskäytössä on jo todella pieniä, 10 senttimetrin kokoisia ja alle 20 grammaa painavia videokoptereita. Näiden siviilikäyttöä ilmailuviranomaisten on nykyisellään ja - ehkä jatkossakin - vaikea säädellä. Esimerkiksi Australiassa lainsäädäntö koskee vain yli 100 gramman laitteita.

Analyytikoiden arvioiden mukaan kauko-ohjattavien lennokkien globaalit siviilimarkkinat kasvavat seuraavan kymmenen vuoden aikana peräti 60–140 miljardiin dollariin. Ehkä suomalaistenkin kannattaisi olla enemmän mukana pohtimassa lennokkijournalismin mahdollisuuksia ja rajoja.

----

[KIRJOITTAJA]

FT Turo Uskali on journalismin tutkija Jyväskylän yliopistossa.



Bookmark and Share
Anna palautetta

Kommentit (0 kpl)

Ei kommentteja.

 

Kommentoi








Kyllä


* = Pakollinen tieto

Uutiset

•  = artikkeli on luettavissa vain netissä

 

 

tietosuoja_logo_2013.gif

 

 

 

Vastaava toimittaja
Hanna Tamminen


 


 

 

 

 

Julkaisijat
Tietosuojalautakunta
Tietosuojavaltuutetun toimisto
Viestintävirasto
Patentti- ja rekisterihallitus



 

 

 

 

 

 

 

Rekisteriselosteet »

Tietoa evästeistä »

 

 

 

Tietosuoja-verkkojulkaisua julkaistaan Tietosuoja-lehden yhteydessä. Yhdessä lehti ja verkkojulkaisu tutustuttavat tietosuojan normeihin ja käytäntöön, tietoturvaan ja viestinnän luottamuksellisuuteen. Tarkoituksena on ohjata hyvään rekisterinpitoon sekä tietoturvallisuuden ja viestinnän luottamuksellisuuden varmistamiseen.