Tulostusversio

2/2014

Äänioikeusrekisteri on julkinen henkilörekisteri

Teksti: Päivi Männikkö

Äänioikeusrekisterin sisällöstä suurin osa on julkista.

Vaaleissa äänioikeutetuista henkilöistä koostuva äänioikeusrekisteri perustetaan jokaista valtiollista vaalia varten erikseen. Rekisteriin otetaan äänioikeutettujen tiedot sellaisina kuin ne ovat väestötietojärjestelmässä 51 päivää ennen vaaleja keskiyöllä. Ilmoitus äänioikeudesta lähetetään äänestäjille näiden tietojen perusteella.

Rekisterissä on äänioikeutetun nimen ja henkilötunnuksen lisäksi tieto äänestysalueesta ja -paikasta sekä suomen- tai ruotsinkielisyydestä. Kunta- ja eurovaalien äänioikeusrekistereissä on tieto kotikunnasta, eurovaalirekisterissä myös tieto rekisteröidyn kansalaisuudesta.

Rekisterinpitäjiä ovat Väestörekisterikeskus ja maistraatit. Teknisestä ylläpidosta vastaa Oikeusrekisterikeskus.

Menehtyneidenkin tietoja

Äänioikeusrekisteriin kertyy myös merkintöjä rekisteröidyistä, joilla ei olekaan äänioikeutta. Tällaisia ovat esimerkiksi rekisterin perustamisen jälkeen kuolleet henkilöt, kertoo tietopalvelupäällikkö Timo Salovaara Väestörekisterikeskuksesta.

”Merkitsemällä kuolleen henkilön tietoihin, että hän on vailla äänioikeutta, varmistetaan, ettei hänen äänioikeuttaan väärinkäytetä”, Salovaara selittää.

Niin ikään euro- ja kuntavaalien äänioikeusrekistereihin merkitään, mikäli Suomen kansalainen äänestääkin jossakin toisessa EU-maassa. Myös turvakiellon saamista ja henkilötunnuksen vaihtamista koskevat tiedot päivitetään rekisteriin. Sen sijaan nimenmuutoksia ei päivitetä, koska ilmoitus äänioikeudesta on lähetetty rekisteröidylle aikaisemman nimitiedon perusteella, ja äänioikeusrekisterin ja ilmoituksen tietojen tulisi täsmätä.

”Äänestäjät tunnistetaan henkilötunnuksen eikä nimen perusteella”, Salovaara huomauttaa.

Julkista on helpompi valvoa

Toisin kuin useimpien muiden henkilörekisterien, äänioikeusrekisterin sisältö on etupäässä julkista. Salassa pidettäviä tietoja ovat ainoastaan henkilötunnukset sekä turvakiellon saaneiden tiedot nimeä lukuun ottamatta.

”Kuka tahansa voi näin valvoa, ettei rekisterissä ole olemattomia henkilöitä tai sellaisia, joilla ei ole Suomessa äänioikeutta”, Salovaara sanoo.

Tietojen tarkistusmahdollisuus kestää vaalien tuloksen vahvistamiseen asti. Oikaisuvaatimus tehdään maistraatille tai Väestörekisterikeskukselle.

Lain mukaan ehdokkaiden on oltava vaalikelpoisia – siis äänioikeutettuja. Äänioikeusrekisteristä ehdokkaiden kelpoisuus on helposti varmistettavissa, ja ehdokkaiden tiedoista kysytäänkin paljon.

Lue myös

Äänioikeusrekisterin arkistokopio mahdollistaa uusinnan »
Anna palautetta

Kommentit (0 kpl)

Ei kommentteja.

 

Kommentoi








Kyllä


* = Pakollinen tieto

Uutiset

•  = artikkeli on luettavissa vain netissä

 

 

tietosuoja_logo_2013.gif

 

 

 

Vastaava toimittaja
Hanna Tamminen


 


 

 

 

 

Julkaisijat
Tietosuojalautakunta
Tietosuojavaltuutetun toimisto
Viestintävirasto
Patentti- ja rekisterihallitus



 

 

 

 

 

 

 

Rekisteriselosteet »

Tietoa evästeistä »

 

 

 

Tietosuoja-verkkojulkaisua julkaistaan Tietosuoja-lehden yhteydessä. Yhdessä lehti ja verkkojulkaisu tutustuttavat tietosuojan normeihin ja käytäntöön, tietoturvaan ja viestinnän luottamuksellisuuteen. Tarkoituksena on ohjata hyvään rekisterinpitoon sekä tietoturvallisuuden ja viestinnän luottamuksellisuuden varmistamiseen.