Tulostusversio

2/2014

Selailtua 2/2014

Kasvot kertovat kohta kaiken

Biometriikkaan eli ihmisten yksilöllisiin ominaisuuksiin perustuva liiketoiminta on voimakkaassa kasvussa. Tällä haavaa etenkin kasvontunnistus näyttää kiinnostavan IT-jättejä, jotka ostavat kilvan aloittelevia kasvontunnistukseen keskittyneitä yrityksiä.

New York Timesin haastattelema Joseph J. Atick kehitti kasvontunnistuksen sovelluksia viranomaisten käyttöön 90-luvulla. Nykyisin hän työskentelee konsulttina ja on huolissaan siitä, millaisiin kaupallisiin tarkoituksiin kasvontunnistusta voidaan käyttää. Hän pelkää, että tavalliset kansalaiset eivät saa kohta kävellä kaduillakaan rauhassa ilman että joku kanssaihminen voi tunnistaa ja seurata heitä kasvojen perusteella.

Google Glass -älylasien käyttäjät ovat jo testanneet sovellusta, joka kertoo pelkän henkilöön katsomisen perusteella tiedot tämän nimestä, ammatista ja Facebookin julkisista profiilitiedoista. Sittemmin Google on lehden mukaan ilmoittanut, ettei se hyväksy kasvontunnistussovelluksia älylaseihinsa.

Atick vaatii yrityksiltä vastuunkantoa biometristen sovellusten kehittämisessä.

“Jos vastuuta ei oteta, voi syntyä odottamattomia sovelluksia ja seurauksia”, hän varoittaa.

-----

Toimiiko tahdistin?

Sairaalassa potilas on turvassa – tai sitten ei. Sairaalalaitteiden hakkerointi on nimittäin järjettömän helppoa, kertoo Wired.

Lehden haastattelema tutkija Scott Erven työryhmineen sai kahden vuoden ajan vapaasti etsiä tietoturva-aukkoja suuren amerikkalaisen terveysalan yrityksen laitteistoista. Erven kertoo lehdelle osanneensa odottaa turvaongelmia mutta yllättyneensä niiden valtavasta määrästä.

Tutkijat pystyivät muun muassa ottamaan etähallintaan suonensisäisten lääkkeiden annostelulaitteita ja siten muuttamaan potilaan annosta. Niin ikään tutkijat pystyivät muuttamaan sydänelvytyksessä käytettävien defibrillaattorien toimintaa hyödyntäen niiden bluetooth-ominaisuuksia.

Joissakin tapauksissa tutkijat pystyivät käynnistämään laitteen uudelleen tai tuottamaan siihen virheen, josta se ei pystynyt palautumaan. Tällainen olisi usein tositilanteessa kohtalokasta. 

“Monet sairaalat eivät tiedosta laitteisiin liittyviä riskejä”, Erven sanoo haastattelussa. Hän patistaa sairaaloita testaamaan laitteensa ja tekemään riskienarviointia.

----

Pikaista viestintää

Tietoturva-asiantuntija Bruce Schneier kirjoittaa blogissaan uudesta ilmiöstä, jota hän nimittää hetkellisiksi sovelluksiksi.

Etenkin nuoret suosivat pikaviestipalveluita, joissa käyttäjien viestit, kuvat ja muut päivitykset ovat nähtävillä vain lyhyen ajan. Tällaisia ovat esimerkiksi Snapchat, Wickr ja Frankly, Niistä ainakin Snapchat ja Frankly mainostavat tuhoavansa viestit pysyvästi 10 sekunnin kuluttua niiden julkaisemisesta.

Samaa taktiikkaa hyödynnetään myös ”perinteisemmissä” nettipalveluissa. Jotkut tuhoavat johdonmukaisesti jokaisen Facebookiin tekemänsä päivityksen pian julkaisun jälkeen. Näin ollen Wickrin ja Franklyn kaltaiset palvelut vain helpottavat oman viestintämenneisyyden poistamista.

”Ja sille on valtavat markkinat”, Schneier huomauttaa.

Anna palautetta

Kommentit (0 kpl)

Ei kommentteja.

 

Kommentoi








Kyllä


* = Pakollinen tieto

Uutiset

•  = artikkeli on luettavissa vain netissä

 

 

tietosuoja_logo_2013.gif

 

 

 

Vastaava toimittaja
Hanna Tamminen


 


 

 

 

 

Julkaisijat
Tietosuojalautakunta
Tietosuojavaltuutetun toimisto
Viestintävirasto
Patentti- ja rekisterihallitus



 

 

 

 

 

 

 

Rekisteriselosteet »

Tietoa evästeistä »

 

 

 

Tietosuoja-verkkojulkaisua julkaistaan Tietosuoja-lehden yhteydessä. Yhdessä lehti ja verkkojulkaisu tutustuttavat tietosuojan normeihin ja käytäntöön, tietoturvaan ja viestinnän luottamuksellisuuteen. Tarkoituksena on ohjata hyvään rekisterinpitoon sekä tietoturvallisuuden ja viestinnän luottamuksellisuuden varmistamiseen.