Tulostusversio

3/2014

Gallup: Passien sormenjäljet – jälleen kerran

Passien sormenjälkiä ei saa käyttää rikostutkinnassa, mutta toiveita siihen suuntaan on.

Vuodesta 2009 lähtien passia hakevan sormenjälki on tallennettu passin sirulle ja valtakunnalliseen passirekisteriin. Jo lainvalmistelun yhteydessä keskusteltiin mahdollisuudesta sallia poliisille rekisterin sormenjälkitietojen käyttö vakavimpien rikosten selvittämisessä.

Ajatusta on pidetty esillä sisäministeriön asettamassa työryhmässä. Kesäkuussa raporttinsa jättäneen työryhmän enemmistö päätyi sille kannalle, että lainmuutos ei ole mahdollinen. Ratkaisua perusteltiin eduskunnan perustuslakivaliokunnan tulkinnalla, jonka mukaan sormenjälkien hyödyntäminen rikostutkinnassa vaatisi selkeän yhteyden sormenjälkien alkuperäiseen käsittelytarkoitukseen eli henkilöllisyyden luotettavaan tunnistamiseen ja asiakirjan aitouden varmistamiseen.

Eriävän mielipiteen mukaan perustuslakivaliokunta ei ole pitänyt kannanotoissaan sormenjälkitietojen käyttämistä rikostutkinnassa täysin poissuljettuna, ja lainsäädäntöhanke sormenjälkien käyttämiseksi vakavimpien rikosten tutkinnassa tulisi aloittaa.

-----

Näitä kysyimme:

  1. Mitä mieltä olet työryhmän päätöksestä?
  2. Pitäisikö asia ottaa uudelleen esille esimerkiksi 5–10 vuoden kuluttua?

---

Kansanedustaja Tom Packalén

  1. Työryhmän päätös on "väärä"; kaikilla laillisilla keinoilla pitäisi pyrkiä estämään ja tutkimaan vakavaa rikollisuutta (vaikkapa terrorismia). Väitteet siitä, että yksittäisen kansalaisen oikeussuoja tulisi loukatuksi, eivät ole perusteltuja, sillä kyseessä ei ole manuaalinen järjestelmä, jossa sormenjälki ja henkilön tiedot olisi automaattisesti liitetty yhteen; vasta kun kysymyksessä on vakava rikollisuus, sormenjäljet yhdistyvät. Toisekseen, miksi vakavaan rikollisuuteen osallistuvien henkilöiden oikeuksia pitäisi erityisesti suojata?
  2. Ehdottomasti pitäisi.

-----

Kansanedustaja Ben Zyskowicz

  1. Passirekisterin hyödyntäminen vakavimpien rikosten selvittämiseksi pitäisi luonnollisesti ja ehdottomasti sallia. Jos uhrin läheltä löytyvät sormenjäljet johtaisivat murhaajan jäljille, pitäisikö murhaajan välttyä rangaistukselta, jotta ns. ihmisoikeusjuristit ja ns. tietosuojatalebanit säilyttäisivät mielenrauhansa? Sormenjäljet eivät tietenkään yksin tee kenestäkään murhaajaa, vaan kaikissa tilanteissa on luonnollisesti normaali näyttökynnys. Mitä tärkeää intressiä siinä varjellaan, että passirekisterin sormenjälkiä ei saisi käyttää vakavien rikosten selvittämiseen?
  2. Asia pitäisi ottaa uudelleen esille välittömästi.

-----

Puheenjohtaja Yrjö Suhonen
Suomen Poliisijärjestöjen liitto

  1. Työryhmän päätöstä voidaan pitää oikeana. Rekistereillä tulee olla selkeä käyttötarkoitus, ja kansalaisen tulee voida luottaa siihen, että tietoja käytetään näiden periaatteiden mukaisesti. Oikeusvaltiossa toimitaan näin.
  2. Asia on syytä arvioida uudestaan, ehkä nopeamminkin kuin 5–10 vuoden kuluttua. EU:ssa on vireillä tietosuojalainsäädännön kokonaistarkistus. Suomen tulee seurata eurooppalaista kehitystä.

-----

Professori Tuomas Ojanen
Helsingin yliopisto

  1. Enemmistön päätös on oikeudelliselta kannalta perusteltu ottaen huomioon paitsi perustuslakivaliokunnan lausuntokäytännön, myös sellaiset tietosuojan perusperiaatteet kuin käyttötarkoitussidonnaisuus.
  2. Ei pitäisi. Suomessa katettiin pöytä tämäntyyppiselle loputtomalle keskustelulle silloin, kun alun perin päätettiin luoda passirekisteri. Toisin toimittiin esimerkiksi sellaisissa sivistysoikeusvaltioissa kuin Saksa ja Hollanti, joissa nimenomaisesti päätettiin mm. toisen maailmansodan aikaiset tapahtumat muistaen, ettei perusteta mitään rekistereitä.

Lue myös

Rekisterissä kera kuvan ja sormenjäljen »
Passirekisterin kiistellyt sormenjäljet »
Anna palautetta

Kommentit (0 kpl)

Ei kommentteja.

 

Kommentoi








Kyllä


* = Pakollinen tieto

Uutiset

•  = artikkeli on luettavissa vain netissä

 

 

tietosuoja_logo_2013.gif

 

 

 

Vastaava toimittaja
Hanna Tamminen


 


 

 

 

 

Julkaisijat
Tietosuojalautakunta
Tietosuojavaltuutetun toimisto
Viestintävirasto
Patentti- ja rekisterihallitus



 

 

 

 

 

 

 

Rekisteriselosteet »

Tietoa evästeistä »

 

 

 

Tietosuoja-verkkojulkaisua julkaistaan Tietosuoja-lehden yhteydessä. Yhdessä lehti ja verkkojulkaisu tutustuttavat tietosuojan normeihin ja käytäntöön, tietoturvaan ja viestinnän luottamuksellisuuteen. Tarkoituksena on ohjata hyvään rekisterinpitoon sekä tietoturvallisuuden ja viestinnän luottamuksellisuuden varmistamiseen.