Tulostusversio

3/2014

Kybersodan aamunkoitto

Teksti: Jarno Limnéll

Elämme kyberaikakauden oppimisvaihetta, ja tämä koskee myös sodankäyntiä. Maailmassa ollaan vasta rakentamassa ymmärrystä siitä, mikä on kybersotaa ja mikä ei – tai tulisiko edes käyttää kybersodan käsitettä. ”Hypetykseen” ei kuitenkaan pidä lähteä mukaan. Kyse on sodankäynnin evoluutiosta: Yhteiskuntien kehittyessä myös sodankäynti kehittyy, ja tietoyhteiskunnat käyvät lisääntyvissä määrin sotaa kybermaailmassa.

Puhdasta kybersotaa vain bittien maailmassa tuskin tullaan koskaan käymään, mutta jokaisen sodan ja kriisin voi jatkossa arvioida sisältävän kyberkomponentin. Kyberhyökkäyksiä voidaan käyttää esimerkiksi poliittisen ja taloudellisen painostuksen välineenä tai vakavassa kriisissä yhtenä vaikuttamiskeinona muiden perinteisten sotilaallisten voimakeinojen rinnalla, kuten tällä hetkellä Ukrainassa.

Kyberulottuvuus tekee sodankäynnistä aiempaa moniulotteisemman ja samalla myös monimutkaisemman ja haasteellisemman. Esimerkiksi sähkönjakelukeskus on mahdollista tehdä toimintakyvyttömäksi yhtä lailla fyysistä voimaa (esimerkiksi ilmapommitus) kuin kybervaikuttamiskykyä käyttämällä. Kybermaailma tarjoaa siis ”vaikuttamisen työkalupakkiin” yhden työkalun lisää.

Kybersodankäynnissä on tällä hetkellä kaksi merkittävää kehityssuuntaa, joita on myös meillä Suomessa seurattava tarkasti.

Valtiot kehittävät yhä voimakkaampia ja kehittyneempiä kyberpuolustuksen, -tiedustelun ja -hyökkäyksen kykyjä, ja myös Suomen on oltava tässä kehityksessä mukana. Kyberulottuvuus on strateginen ulottuvuus tämän päivän maailmassa, jossa niin yhteiskunnallisen kuin sotilaallisen strategisen edun voi joko voittaa tai hävitä. Parhaillaan on käynnissä kyberasevarustelukilpa, joka näyttää vain kiihtyvän, kun valtiollisia resursseja kohdennetaan yhä enemmän kyberkykyjen rakentamiseen. Useissa valtioissa kybermaailma on nostettu sodankäynnin viidenneksi ulottuvuudeksi, joka rinnastetaan maahan, mereen, ilmaan ja avaruuteen.

Toinen kehityssuunta koskee sodan ja rauhan välisen rajan hämärtymistä. Kiistelty kysymys koskee sitä, miten vakava kyberhyökkäyksen tulisi olla, jotta se johtaisi sodanjulistukseen – tai jotta tapahtunut voitaisiin tulkita itsepuolustukseen oikeuttavaksi teoksi ilman varsinaista sodanjulistusta. Ennakkotapaukset puuttuvat. Yleinen ilmapiiri useissa valtioissa korostaa kyberhyökkäyksen aiheuttamaa fyysistä vahinkoa. Näin ollen kyberhyökkäyksen voi arvioida tänä päivänä johtavan sodanjulistukseen, mikäli hyökkäyksellä tuotetaan vakavaa fyysistä tuhoa, jossa kuolee ihmisiä tai jonka materiaaliset vahingot ovat mittavia. Esimerkkinä voi ajatella vedenpuhdistuslaitoksen kemikaalien sekoittamista kyberhyökkäyksen keinoin.

Kyberulottuvuus ja sen painoarvon nousu on nähtävä Suomelle ensisijaisesti mahdollisuutena, niin sotilaallisen puolustuskyvyn vahvistamisessa kuin kansainvälisen kyberdiplomatian edistämisessä. Näihin mahdollisuuksiin kannattaa meidän kansakuntana tarttua. Kybermaailmassa pienempikin toimija toimija voi oikeanlaisella osaamisella olla kokoaan huomattavasti merkittävämpi toimija, ja osaamista Suomessa on.

----

[KIRJOITTAJA]

Jarno Limnéll on McAfeen kyberturvallisuusjohtaja ja kyberturvallisuusalan professori Aalto-yliopiston Sähkötekniikan korkeakoulussa.

Lue myös

Kyberturva harjoituksessa »

Bookmark and Share
Anna palautetta

Kommentit (0 kpl)

Ei kommentteja.

 

Kommentoi








Kyllä


* = Pakollinen tieto

Uutiset

•  = artikkeli on luettavissa vain netissä

 

 

tietosuoja_logo_2013.gif

 

 

 

Vastaava toimittaja
Hanna Tamminen


 


 

 

 

 

Julkaisijat
Tietosuojalautakunta
Tietosuojavaltuutetun toimisto
Viestintävirasto
Patentti- ja rekisterihallitus



 

 

 

 

 

 

 

Rekisteriselosteet »

Tietoa evästeistä »

 

 

 

Tietosuoja-verkkojulkaisua julkaistaan Tietosuoja-lehden yhteydessä. Yhdessä lehti ja verkkojulkaisu tutustuttavat tietosuojan normeihin ja käytäntöön, tietoturvaan ja viestinnän luottamuksellisuuteen. Tarkoituksena on ohjata hyvään rekisterinpitoon sekä tietoturvallisuuden ja viestinnän luottamuksellisuuden varmistamiseen.