Tulostusversio

4/2014

Suomalainen erikoisuus pitää pintansa

Teksti: Päivi Männikkö

Tietosuojalautakunnalla on paikkansa myös tulevassa EU:n tietosuoja-asetuksessa, sanoo puheenjohtaja Pekka Nurmi.

Tietosuojalautakunta on suomalainen erikoisuus, jolla ei ole suoranaista vertailukohtaa maailmalla. Se on meillä tärkein henkilötietoasioissa päätösvaltaa käyttävä viranomainen.

Lautakunta voi rekisterinpitäjän hakemuksesta myöntää luvan henkilötietojen käsittelyyn tai tietosuojavaltuutetun hakemuksesta antaa määräyksiä, esimerkiksi kieltää tietojen lainvastaisen käsittelyn. Rekisteröidyt eli ihmiset, joiden tietoja on henkilörekisterissä, eivät voi saada asiaansa käsiteltäväksi lautakunnassa.

Suomeen 1980-luvulla laadittu kahden tietosuojaviranomaisen, tietosuojavaltuutetun ja lautakunnan malli perustuu kuluttajansuojalainsäädännön esimerkkiin. Tietosuojalautakunnan puheenjohtajan Pekka Nurmen mukaan perusteluina oli muun muassa, että yhdelle viranomaiselle ei saisi antaa liian suurta toimivaltaa.

”Luulen, että kaikki ovat olleet aika tyytyväisiä malliin”, hän sanoo:

”Myös valtuutettu, koska hän vedota lautakunnan linjauksiin, ei vain omiin tai toimistonsa virkamiehen näkemyksiin.”

Jäseniä tietosuojalautakunnassa on seitsemän, ja he tulevat eri toimialoilta ja organisaatioista. Puheenjohtajana koko lautakunnan 26-vuotisen taipaleen toiminut Nurmi jäi eläkkeelle oikeusministeriön lainvalmisteluosaston päällikön virasta viime vuonna.

Tiedon puute vaivaa

Lautakunnan puoleen käännytään lähinnä uudenlaisiin ja epätavallisiin toimintatapoihin liittyvissä kysymyksissä. Esimerkiksi Google sai luvan kuvata Suomessa katukuvapalvelua varten, kunhan henkilöitä ei voi tunnistaa kuvista tai vaikkapa auton rekisterikilpien perusteella.

Tavanomaiseen ja henkilötietolain mukaiseen rekisterinpitoon lautakunnan lupaa ei yleensä tarvita, mikäli lainsäädäntö mahdollistaa tietojen käsittelyn.

Lautakunnan tekemien ratkaisujen määrä on pysynyt pienenä, vuosittain vajaassa kymmenessä. Nurmi arvelee syyksi tiedon puutetta. Tietovajeesta kertoo sekin, että jopa päättäjiltä menevät sekaisin tietosuojan, julkisuuden ja salassapidon käsitteet.

Henkilötietolainsäädäntöä pidetään myös vaikeana.

”Kuitenkin normaalin toiminnan perusperiaatteet ovat hyvin kirkkaat.”

Toimivalta puntarissa

Nurmen mukaan lautakunnalla on nyt ”aika lavea” lupatoimivalta, joka perustuu henkilötietodirektiivin antamaan mahdollisuuteen ratkaista kansallisella tasolla tilanteita, joihin lain kirjain ei anna suoraan vastausta. Määräystoimivalta on suppeampi.

Nähtäväksi jää, kuinka laajan toimivallan lautakunta ja muut kansalliset viranomaiset saavat tulevassa EU:n tietosuoja-asetuksessa. Asetusluonnos lupaa niille lisää toimivaltaa valvoa ja linjata sääntelyä käytännössä. Toimivaltasoppaa on kuitenkin hämmentämässä komissio, jolle asetusluonnos antaisi runsaasti päätösvaltaa täsmentää säännöksiä. Lopullista sanaa toimivaltakysymyksissä ei ole vielä sanottu.

Nurmi huomauttaa, että EU:ssa on ollut tapana antaa komissiolle päätösvaltaa vain poikkeustapauksissa.

”Jos tähän suuntaan mennään, niin varmasti lautakuntatyyppiselle ratkaisulle on paikkansa, mutta se on vähän erilainen kuin nyt.”

Hän ei usko asetuksen horjuttavan lautakunnan asemaa tietosuojaviranomaisena. Niitä voi jäsenmaassa olla ”isokin joukko, kunhan on tietyillä toimivaltuuksilla varustettu itsenäinen viranomainen”. Esimerkiksi Saksassa on yksi liittovaltion tason tietosuojavaltuutettu ja lisäksi jokaisella 16 osavaltiolla omansa.

Sakoissa pitäisi olla myös harkintavaltaa

Tietosuoja-asetus muuttaa joka tapauksessa suomalaista hallinnollisten sanktioiden käytäntöä. Asetuksen mukaan viranomainen voisi määrätä rekisterinpitäjälle laiminlyönneistä roimankokoisen sakon.

Suomessa tietosuojavaltuutetulla ei nykyisin ole sakotusoikeutta. Lautakunta puolestaan ei ole juuri koskaan käyttänyt mahdollisuutta asettaa uhkasakko määräyksensä tueksi.

”Sakkopykälät ovat sinänsä tervetulleita, kunhan ne antavat riittävästi ohjausta lautakunnalle mutta myös harkintavaltaa, koska tilanteet ja rekisterinpitäjät voivat olla kovin erilaisia.”

Resurssipula uhkaa itsenäistä asemaa

Suomen tietosuojaviranomaisten tulevaisuudessa Nurmi näkee yhden huolestuttavan seikan, tietosuojavaltuutetun toimiston pitkäaikaisen resurssipulan. Tulevaisuudessa resursseja vaatii myös tietosuoja-asetuksen mukainen jäsenmaiden viranomaisten yhteistyöelin.

”Suomessa koetetaan aina hoitaa kaikki asiat mahdollisimman pragmaattisesti ja vähin resurssein, mutta on raja, jonka alapuolelle mentäessä ei saada enää mitään lisäarvoa”, Nurmi varoittaa.

”On huono tilanne, jos kansalaiset ja elinkeinoelämä eivät saa vastauksia ongelmiinsa.”

 

Lisäys (18.12.2014): valtioneuvosto asetti tietosuojalautakunnan kolmivuotiskaudelle 2015-2017. Pekka Nurmi jatkaa puheenjohtajana.

Lue myös

Rekisterinpitäjä: älä tee näin »
Valitusoikeuteen tulossa rajoituksia »

Bookmark and Share
Anna palautetta

Kommentit (0 kpl)

Ei kommentteja.

 

Kommentoi








Kyllä


* = Pakollinen tieto
 

 

tietosuoja_logo_2013.gif

 

 

 

Vastaava toimittaja
Hanna Tamminen


 


 

 

 

 

Julkaisijat
Tietosuojalautakunta
Tietosuojavaltuutetun toimisto
Viestintävirasto
Patentti- ja rekisterihallitus



 

 

 

 

 

 

 

Rekisteriselosteet »

Tietoa evästeistä »

 

 

 

Tietosuoja-verkkojulkaisua julkaistaan Tietosuoja-lehden yhteydessä. Yhdessä lehti ja verkkojulkaisu tutustuttavat tietosuojan normeihin ja käytäntöön, tietoturvaan ja viestinnän luottamuksellisuuteen. Tarkoituksena on ohjata hyvään rekisterinpitoon sekä tietoturvallisuuden ja viestinnän luottamuksellisuuden varmistamiseen.