Tulostusversio

4/2014

Veikö varas identiteetin?

Teksti: Seppo Virtanen

Henkilön identiteetti on arvotavaraa, ja siksi se on myös epärehellisten tahojen mielenkiinnon kohde.

Kun asiaton taho saa hankittua itselleen jonkun toisen identiteetin toteamiseen vaadittavat varmenteet tai asiakirjat väärinkäyttötarkoituksessa, puhutaan identiteettivarkaudesta. Termin tarkkaa määritelmää on vaikea antaa, sillä se kehittyy jatkuvasti uudenlaisten tietoteknisten toimintaympäristöjen kehittyessä: ne mahdollistavat aina uusia keinoja hyväksikäyttää toisen identiteettiä.

Varastetulla identiteetillä pyritään usein hankkimaan taloudellista hyötyä esimerkiksi hankkimalla pikavippejä, pankkilainaa tai puhelinliittymiä. Toinen motiivi on muunlaisen vahingon aiheuttaminen uhrille, esimerkiksi loukkaava esiintyminen uhrin identiteetillä sosiaalisessa mediassa tai vaikkapa uhrin sähköliittymän sulkeminen.

Oikeusministeriö on selvittänyt identiteettivarkauksiin liittyvän lainsäädännön kehittämistarpeita. EU:n tietoverkkorikosdirektiivin kansallista täytäntöönpanoa valmistelleen työryhmän mietintö valmistui keväällä 2014. Siinä käsiteltiin myös lainsäädännön muutostarpeita koskien identiteettivarkauksia.

Mietinnössä nousee esille huoli identiteettivarkauden tutkinnallisesta merkittävyydestä: voidaanko käyttää niin pitkälle meneviä tutkintamenetelmiä, että rikos on mahdollista selvittää? Huoli on aiheellinen, vaikka usein identiteettivarkauteen liittyy myös muita epäiltyjä rikoksia, joiden vakavuus voisi mahdollistaa kattavampien tutkintamenetelmien käytön. Pelkän identiteettivarkauden tuominen rikosnimikkeeksi on turhaa, mikäli riittäviä tutkintamenetelmiä ei voida laillisesti käyttää.

Tärkeää olisi linjata periaatteet, joiden mukaan henkilön katsotaan joutuneen identiteettivarkauden uhriksi. Mikäli henkilö saisi identiteettivarkauden uhrin statuksen viranomaiselta, olisi hänen helpompaa edistää identiteettivarkaudesta johtuvien ongelmiensa ratkomista. Samalla viranomaiselle voitaisiin määrittää velvoite avustaa uhria.

Erityisesti tarvitaan toimintaohjeet, joiden avulla uhrin toipumista identiteettivarkaudesta voidaan edistää. Esimerkiksi Yhdysvalloissa liittovaltion kauppakomissio FTC ylläpitää palvelua, jossa voi ilmoittautua identiteettivarkauden uhriksi, ja jossa annetaan uhrille kattavat toimintaohjeet.

Virheellisten rekisterimerkintöjen selvittäminen ja poistaminen on erittäin tärkeää identiteettivarkauden jälkeen. Uhrin on vaikeaa saada esimerkiksi lainaa tai tiettyä työtehtävää, jos luottotiedoista tai poliisin tiedoista löytyy virheellinen merkintä, jota ei ole aikanaan poistettu. Vuosien jälkeen merkinnän syntytilannetta ja oikeellisuutta on haastavaa määrittää. Yksityishenkilöön kohdistuneen identiteettivarkauden aiheuttamat ongelmat henkilön jokapäiväiseen elämään voivat olla hyvin kauaskantoiset, joten rikoksen jälkihoidon pelisäännöt pitää määritellä selkeästi.

------

[KIRJOITTAJA]

Seppo Virtanen on sulautettujen tietoliikennejärjestelmien dosentti Turun yliopistossa.



Bookmark and Share
Anna palautetta

Kommentit (0 kpl)

Ei kommentteja.

 

Kommentoi








Kyllä


* = Pakollinen tieto
 

 

tietosuoja_logo_2013.gif

 

 

 

Vastaava toimittaja
Hanna Tamminen


 


 

 

 

 

Julkaisijat
Tietosuojalautakunta
Tietosuojavaltuutetun toimisto
Viestintävirasto
Patentti- ja rekisterihallitus



 

 

 

 

 

 

 

Rekisteriselosteet »

Tietoa evästeistä »

 

 

 

Tietosuoja-verkkojulkaisua julkaistaan Tietosuoja-lehden yhteydessä. Yhdessä lehti ja verkkojulkaisu tutustuttavat tietosuojan normeihin ja käytäntöön, tietoturvaan ja viestinnän luottamuksellisuuteen. Tarkoituksena on ohjata hyvään rekisterinpitoon sekä tietoturvallisuuden ja viestinnän luottamuksellisuuden varmistamiseen.