Tulostusversio

1/2015

Reseptikeskus kasvaa vauhdilla

Teksti: Päivi Männikkö

Valtaosa on saanut sähköisen lääkemääräyksen.

Flunssa äityy poskiontelotulehdukseksi, johon lääkäri määrää antibioottikuurin. Potilas saa käteensä potilasohjeen eli viivakoodilla varustetun paperin, jossa on perustiedot lääkkeestä.

Varsinainen lääkemääräys kulkee ykkösinä ja nollina lääkärin käyttämästä potilastietojärjestelmästä Reseptikeskukseen, jonne talletetaan Suomen kaikki sähköiset reseptit.

Potilas vie viivakoodipaperin apteekkiin. Siellä farmaseutti hakee lääkemääräyksen tiedot Reseptikeskuksesta, tekee lääketoimituksen ja allekirjoittaa lääketoimitusasiakirjan, joka lähetetään Reseptikeskukseen.

Keskeiset tiedot näkyvät potilaalle

Sähköinen resepti on ollut käytössä vuodesta 2010 alkaen. Nyt jo neljä viidestä suomalaisesta on saanut sähköisen lääkemääräyksen. Niiden tietoja säilytetään Kelan ylläpitämissä Reseptikeskuksessa ja pitkäaikaissäilytykseen tarkoitetussa Reseptiarkistossa.

Halutessaan potilas voi käydä katsomassa omia tietojaan Omakanta-verkkopalvelussa. Siellä sähköisistä resepteistä näytetään potilaan nimi sekä lääkkeen toimitustiedot ja käyttötarkoitus. Esimerkiksi henkilötunnus ei siellä näy.

”Omakannassa näytetään potilaan kannalta olennaiset tiedot lääkemääräyksistä ja niiden toimituksista”, Kelan lakimies, tietosuojavastaava Henna Koli sanoo.

Lääkemääräyksen perusteena olevaa diagnoosia ei talleteta Reseptikeskukseen.

”Se ei kuulu lääkemääräystietoihin vaan tallennetaan potilastietojärjestelmään.”

Lokimerkintä kaikista toimenpiteistä

Pääsy Reseptikeskukseen on kaikilla terveydenhuollon Kansallisia tietojärjestelmäpalveluja (Kanta) käyttävillä yksiköillä.

Keskuksen tietojen käsittely edellyttää lähes aina hoitosuhdetta ja potilaan suostumusta. Toistaiseksi tietoja voivat käsitellä lääkärit ja hammaslääkärit sekä opiskelijat ja sairaanhoitajat, joilla on reseptinkirjoitusoikeus. Myös muut sairaanhoitajat saavat käsitellä tietoja potilaan suullisella suostumuksella. Apteekeissa käsittelyoikeus on proviisoreilla, farmaseuteilla ja alan opiskelijoilla. Yksittäiseltä työntekijältä vaaditaan myös työtehtävän mukaiset käyttöoikeudet ja varmennekortti.

Kaikista keskukseen ja arkistoon tehtävistä toimenpiteistä; katselusta, tallettamisesta, korjaamisesta ja mitätöinnistä, tehdään lokimerkintä.

”Lokista nähdään, mitä tietoja kukakin on hakenut, milloin ja millä perusteella”, Koli sanoo.

Arkistossa 20 vuotta

Reseptikeskuksessa lääkemääräysten tietoja säilytetään 30 kuukautta eli kaksi ja puoli vuotta.

”Vaikka lääkemääräys on pääsääntöisesti voimassa vuoden, sen tietoja voidaan tarvita myöhemminkin esimerkiksi sairausvakuutuskorvausten käsittelyyn ja seurantaan, lääkemääräyksen uusimiseen sekä potilaan lääkityksen seurantaan”, Koli sanoo.

Sen jälkeen lääkemääräystiedot siirretään Reseptiarkistoon. Lähivuosina terveydenhuollon yksiköt saavat käsitellä arkiston tietoja potilaan kirjallisella suostumuksella esimerkiksi lääkityksen seurantaa varten. Arkiston muita käyttötarkoituksia ovat viranomaisvalvonta ja tieteellinen tutkimus.

Reseptiarkiston tietojen säilytysaikaa on pidennetty 10:stä 20 vuoteen.

”Kymmenen vuoden säilytysaika katsottiin liian lyhyeksi erityisesti tieteellisen tutkimuksen tarpeisiin.”

Kela seuraa ja ohjeistaa

Sekä Reseptikeskuksen että Reseptiarkiston rekisterinpitäjä on Kela. Se valvoo omien työntekijöidensä toimintaa sekä huolehtii keskuksen ja arkiston tietoturvasta ja ylläpidosta.

Tietojen käsittelyn lainmukaisuudesta vastaavat lähtökohtaisesti tietoja käsittelevät terveydenhuollon yksiköt ja apteekit. Niiden vastuulla on valvoa lokitietoja sekä seurata ja ohjeistaa työntekijöitään tietojen käsittelemisessä. Kela valvoo yleisellä tasolla, ohjeistaa ja tekee seurantaa. Kela on esimerkiksi ohjeistanut yksiköitä ja apteekkeja ilmoittamaan sille mahdollisista väärinkäytöksistä.

Suostumus jatkossa kirjallisesti

Potilas voi vaikuttaa siihen, ketkä pääsevät lukemaan ja muuten käsittelemään lääkemääräyksen tietoja Reseptikeskuksessa. Jatkossa suullinen suostumus ei riitä, vaan potilaalta pitää saada kirjallinen suostumus Reseptikeskuksen lääkemääräystietojen käsittelylle.

”Potilaalla on oikeus rajata antamaansa suostumusta kieltämällä tiettyjen lääkemääräysten tietojen näkyminen Reseptikeskuksesta”, Henna Koli sanoo.

Mahdollisuus rajata tietojen näkymistä ei kuitenkaan koske lääkärin mahdollisuutta nähdä itse määräämiään lääkkeitä ja ns. PKV- tai huumausainelääkemääräyksiä. Suostumuksen voi antaa Omakanta-palvelussa tai terveydenhuollossa yksikössä viimeistään 2017.

Lue myös

Resepti sähköistyy »
Anna palautetta

Kommentit (0 kpl)

Ei kommentteja.

 

Kommentoi








Kyllä


* = Pakollinen tieto
 

 

tietosuoja_logo_2013.gif

 

 

 

Vastaava toimittaja
Hanna Tamminen


 


 

 

 

 

Julkaisijat
Tietosuojalautakunta
Tietosuojavaltuutetun toimisto
Viestintävirasto
Patentti- ja rekisterihallitus



 

 

 

 

 

 

 

Rekisteriselosteet »

Tietoa evästeistä »

 

 

 

Tietosuoja-verkkojulkaisua julkaistaan Tietosuoja-lehden yhteydessä. Yhdessä lehti ja verkkojulkaisu tutustuttavat tietosuojan normeihin ja käytäntöön, tietoturvaan ja viestinnän luottamuksellisuuteen. Tarkoituksena on ohjata hyvään rekisterinpitoon sekä tietoturvallisuuden ja viestinnän luottamuksellisuuden varmistamiseen.