Tulostusversio

1/2015

Kolumni: Viisi prosenttia mysteeriä

Teksti: Olli Sulopuisto

Esineet ovat lohdullisia. Ei siinä mielessä, että tavaroiden omistaminen tuottaisi mielihyvää, vaan että ne ovat sitä miltä näyttävät.

Olemuksesta taas voi päätellä, mitä esineellä tehdään. Pallo on pyöreä, joten sitä on helppo potkia ympäriinsä. Veitsi tuntuu terävältä, joten sillä voi leikata asioita. Peili heijastaa valoa, joten siitä voi katsella itseään.

Millainen esine on jääkaappi, johon upotettu Linux-tietokone on jatkuvasti yhteydessä nettiin? Hahmottaako kukaan, millaisia abstraktioita sen sisällä on?

Kirjailija Charles Strossin nyrkkisäännön mukaan lähitulevaisuudesta 85 prosenttia voidaan johtaa nykytilanteesta, kymmenen prosenttia osapuilleen ennustaa nykytilanteesta ja loput viisi prosenttia on täysin arvaamatonta.

Jo nyt voi ennustaa, että älykkäiden esineiden määrä kasvaa ja lähes varmasti voi sanoa, että niitä tullaan käyttämään väärin — sen tarkka tapa vain on epäselvää.

Kun esineiden internetistä esitetään utopioita, painotetaan yleensä uudenlaisia mahdollisuuksia, joita syntyy, kun kaikki mahdolliset havainnot koneiden, eläinten ja ihmisten toimista saadaan kirjattua muistiin.

Kun samasta aiheesta esitetään dystopioita, vaarana on useimmiten tietojen virheellinen tulkitseminen, soveltaminen moraalittomiin tarkoituksiin tai joutuminen vääriin käsiin. Ne ovat hyviä mutta tylsiä kysymyksiä. Jännittävää on, mitä viiden prosentin yllätysluukusta paljastuu. Esimerkiksi se, mitä esineiden ja ihmisten väliselle suhteelle tapahtuu.

Puolitoistavuotias ei ymmärrä, mikä Roomba-siivousrobotti on. Sammutettuna se vaikuttaa elottomalta esineeltä, mutta välillä laite liikkuu ja ääntelee ilman että kukaan koskee siihen. Robotti on häiritsevällä tavalla sekä esine että olento. Jokin kategorioiden rikkomisessa vaivaa ihmistä perinpohjaisesti.

Samanlainen hämmennys valtaa aikuisen mielen, kun esineet heittäytyvät avuliaiksi. Kiitos älypuhelin, että kerrot minulle nopeimman reitin naimisissa olevan tuttavani asunnolle. Kiitos vaaka, että muistutat minun lihoneen tavallista nopeammin. Kiitos kello, että toteat uneni jääneen viime yönä kolme tuntia liian lyhyeksi.

Voisitteko nyt olla hiljaa ja tehdä vain kuten käsken? Voisitteko olla enemmän esineitä ja vähemmän olioita?

Voisinko olla puhuttelematta esineitä kuten eläviä olentoja?

Mosaic-selaimen kehittäjä, pääomasijoittaja Marc Andreessen väittää ohjelmistojen valtaavan maailman. Selitys on pohjimmiltaan yksinkertainen. Tietokoneohjelmia on nopeampi muuttaa ja kehittää kuin fyysisiä asioita, joten niiden tehokkuus kasvaa hurjasti esineitä nopeammin. Siksi esineet halutaan naittaa ohjelmistoihin.

Esineiden ja ihmisten valtasuhde on tähän saakka ollut selkeä: esineen muoto kertoo ihmiselle, mitä sillä voi tehdä, jonka jälkeen ihminen tekee esineellä mitä mielii. Mitä enemmän älyä esineeseen ahdetaan, sitä enemmän valtatasapaino järkkyy.

Älykäs esine ei paljasta kaikkia kykyjään, vaan kätkee osan itsestään mustaan laatikkoon. Älykäs asia on arvaamaton ja siksi pelottava.

Mitä älykkäämpi esine on, sitä vähemmän lohtua siitä on.

-----

[KIRJOITTAJA]

Olli Sulopuisto on teknologiasta kirjoittava vapaa toimittaja.

Anna palautetta

Kommentit (0 kpl)

Ei kommentteja.

 

Kommentoi








Kyllä


* = Pakollinen tieto
 

 

tietosuoja_logo_2013.gif

 

 

 

Vastaava toimittaja
Hanna Tamminen


 


 

 

 

 

Julkaisijat
Tietosuojalautakunta
Tietosuojavaltuutetun toimisto
Viestintävirasto
Patentti- ja rekisterihallitus



 

 

 

 

 

 

 

Rekisteriselosteet »

Tietoa evästeistä »

 

 

 

Tietosuoja-verkkojulkaisua julkaistaan Tietosuoja-lehden yhteydessä. Yhdessä lehti ja verkkojulkaisu tutustuttavat tietosuojan normeihin ja käytäntöön, tietoturvaan ja viestinnän luottamuksellisuuteen. Tarkoituksena on ohjata hyvään rekisterinpitoon sekä tietoturvallisuuden ja viestinnän luottamuksellisuuden varmistamiseen.