Tulostusversio

2/2015

Yhteistyö on Suomen valtti

Teksti: Päivi Männikkö

Kybertoimintaympäristön infrastruktuuri on useissa maissa paljolti yksityisten yritysten käsissä. Esimerkiksi Suomessa on paljon tietoturva-alan yrityksiä, ja meille onkin bisnesmahdollisuuksien takia tärkeää, että yrityksillä on pääsy kansainvälisiin neuvottelupöytiin.

Kybersuurlähettiläs Marja Rislakki tekee yhteistyötä suomalaisten yritysten kanssa esimerkiksi järjestämällä näille kontakteja maailmalla.

”Kyberturvallisuudesta voisi tulla hyvä vientiartikkeli suomalaisille yrityksille. Meillä on teknisiä ratkaisuja, jotka kiinnostavat kansainvälisesti”, Rislakki sanoo.

Esimerkkinä näistä ratkaisuista hän mainitsee Viestintäviraston ja tietoturvayritysten kehittämän HAVARO-järjestelmän. Se seuraa kriittisen infrastruktuurin yritysten tulevaa ja lähtevää internetliikennettä ja varoittaa mahdollisista tietoturvaloukkauksista.

Myös suomalainen strateginen osaaminen kiinnostaa. Kyberturvallisuusstrategiamme herättää kiinnostusta, koska se perustuu pitkälti julkishallinnon ja yritysten tiiviiseen yhteistyöhön.

Huomiota on herättänyt myös turvallisuuskomitea. Se vastaa yhteiskunnan turvallisuusstrategiasta, ja sillä on myös iso rooli kyberturvallisuusstrategian toimeenpanossa.

”Sitä pidetään mielenkiintoisena mallina, että turvallisuuskomiteassa ovat kaikkien ministeriöiden kansliapäälliköt ja keskeisten virastojen edustajat”, Rislakki kertoo.

”Monet maat kysyvät meiltä nimenomaan sitä, miten me saamme tämän toimimaan viranomaispuolella. Olemme kertoneet, että meillä tämä lähtee ylhäältä alas: kansliapäälliköt puhuvat näistä asioista ja siitä tieto kulkee alaspäin ministeriöihin.”

Entä mitä Suomi voisi oppia muilta? Rislakki miettii vastausta hetken.

”Meidän strategiamme mukaan jokainen ministeriö vastaa oman alansa kyberturvallisuudesta oman budjettinsa puitteissa. Sen sijaan esimerkiksi Israelin uudessa strategiassa kaikkien ministeriöiden on pakko budjetoida siihen tietty osa IT-kuluistaan. Minusta se voisi olla ihan hyvä malli, koska silloin kyberturvallisuuteen jouduttaisiin satsaamaan.”

Rislakki korostaa, että kyberturvallisuutta täytyy lähestyä strategisesti.

”Meillä mennään usein tekniikka edellä mutta pitäisi lähteä strategian kautta; katsoa, mitkä ovat uhat ja miten niihin voisi varautua. Vasta sitten päästään kiinni tekniikkaan. Ja myös isoissa kriittisen infran yrityksissä tähän täytyy oikeasti kiinnittää huomiota.”

Eikö meillä pidetä kyberturvallisuutta vielä riittävän suurena uhkana, johon pitäisi varautua?

”Luulen, että tietoisuus lisääntyy. Kyberturvallisuusstrategian yksi keskeinen tavoite on lisätä ihan kaikkien tietoisuutta: Jokaisen täytyy tehdä jotain, jotta saamme toimintaympäristömme turvallisemmaksi.”

Lue myös

Kyberdiplomaatti »
Marja Rislakki ja sosiaalinen media »
Anna palautetta

Kommentit (0 kpl)

Ei kommentteja.

 

Kommentoi








Kyllä


* = Pakollinen tieto
 

 

tietosuoja_logo_2013.gif

 

 

 

Vastaava toimittaja
Hanna Tamminen


 


 

 

 

 

Julkaisijat
Tietosuojalautakunta
Tietosuojavaltuutetun toimisto
Viestintävirasto
Patentti- ja rekisterihallitus



 

 

 

 

 

 

 

Rekisteriselosteet »

Tietoa evästeistä »

 

 

 

Tietosuoja-verkkojulkaisua julkaistaan Tietosuoja-lehden yhteydessä. Yhdessä lehti ja verkkojulkaisu tutustuttavat tietosuojan normeihin ja käytäntöön, tietoturvaan ja viestinnän luottamuksellisuuteen. Tarkoituksena on ohjata hyvään rekisterinpitoon sekä tietoturvallisuuden ja viestinnän luottamuksellisuuden varmistamiseen.