Tulostusversio

2/2015

Joka klikkaus jättää jäljen

Teksti: Riittamaija Ståhle
Kuvat: Maija Nyman

TS_22015_Kayttajaseuranta.jpgEnsin pelättiin, että isoveli valvoo. Nyt kauhistellaan internetin käytön seurantaa. Jos tuntuu, että joku kyttää tekemisiäsi verkossa, asialle kannattaa tehdä jotain.

Twitterissä heräsi alkutalvesta vilkas keskustelu S-Pankin tavasta käyttää Googlen Analytics-palvelua verkkopankkinsa käytön analysointiin. Palvelun avulla seurattiin muun muassa, millä nettiselaimilla palvelua on käytetty. Analytiikkapalveluun siirtyivät myös käyttäjän tilinumeron paljastava tieto sekä tilisiirtojen arkistointitunnus, jolla käyttäjien välisiä maksuja olisi ollut mahdollista seurata.

Verkkokeskustelussa kiivaaksi äitynyt keskustelu sai S-Pankin lopettamaan Google Analyticsin käytön.

”Käytössämme oli Google Analytics Premium -työkalu, joka poikkeaa yleisesti käytössä olevasta ilmaisversiosta. Merkittävin ero on, että tietojen omistajuus kuuluu Premium-versiossa S-Pankille”, sanoo riskienvalvontapäällikkö Kaj Paananen.

Paanasen mukaan S-Pankki tarkastelee järjestelmiään, toimintojaan ja tietojenkäsittelyä entistä tarkemmin. Hän painottaa, että asiakkaiden pankkiasiointi ei missään kohdin vaarantunut.

Evästeen poisto tuo tuskaa

Kun ihminen surffailee internetissä, hän jättää sähköisiä jälkiä. Niistä käyvät ilmi esimerkiksi ajankohta, paikka, yhteystietoja sekä tietokoneen IP-osoite. Jäljistä selviää myös, mitä sivuja on haettu, kuinka usein niitä haetaan, ja mistä hakija on kiinnostunut. Useimmat web-sivustot kirjaavat netinkäyttöä cookien eli evästeen avulla.

Tietosuojavaltuutetun toimiston IT-asiantuntija Lauri Karppinen kuvaa internet-sivustoja tilkkutäkeiksi, jotka koostuvat palasista. Tietyn sivun klikkaus ei siis tarkoita viestinvaihtoa vain yhden tahon kanssa, vaan mukaan tulee tuhansia eri toimijoita, joista yksi tarjoaa kuvat ja toinen tekstit. Näytölle tulee usein myös mainoksia.

Useilla internetselaimilla on mahdollisuus rajoittaa evästeiden käyttäytymistä tai estää ne muuttamalla selaimen asetuksia. Tarvittavien asetusten muutokset vaihtelevat selainkohtaisesti. Halutessaan voi tarkastella koneellaan jo olevia evästeitä ja poistaa niitä yksitellen tai kaikki kerralla. Jotkut palvelut, esimerkiksi verkkopankit ja Kelan sivut, kuitenkin tarvitsevat evästeitä toimiakseen asianmukaisesti. Kaikkien evästeiden poistaminen siis rajoittaa palveluiden käyttöä.

Karppinen ei kauhistele evästeitä eikä kävijäseurantaa.

”Monet yritykset keräävät tietoa käyttäjistään parantaakseen palveluaan.”

Hän kehottaa kuitenkin välttämään omien henkilötietojen kirjaamista, jos se ei ole välttämätöntä.

Ei mainoksia – ei ilmaista surffailua

Asianajaja Elina Koivumäki on digimainonnan kasvua ja kehitystä ajavan järjestön IAB Finlandin hallituksen jäsen ja tietosuojatyöryhmän puheenjohtaja. IAB kattaa horisontaalisesti koko alan mediasta ja mainostajista erilaisiin palveluntarjoajiin.

Evästeiden käytön ja kohdennetun mainonnan kieltäminen ei Koivumäen mukaan poistaisi mainontaa internetistä. Mainonnan määräkään ei vähenisi, mutta sen luonne muuttuisi ratkaisevasti. Mainosvyöryssä teinipoika saisi vaippamainoksia häntä oletettavasti enemmän kiinnostavien viestien sijaan.

Mainonnan merkityksen saattaminen kuluttajien tietoisuuteen on Koivumäen mukaan myös alan haaste. Mainonta kun on ilmaisten verkkopalveluiden elinehto.

”Jos nettimainonta kiellettäisiin, niin iltapäivälehtiä ei enää ilmaiseksi luettaisi. Tavallinen verkonkäyttäjä ei ymmärrä, miten paljon nettiä rahoitetaan mainonnalla.”

Pääosin anonyymiä seurantaa

Mainostajalle tärkeää on saada tietoa kuluttajien kiinnostuksen kohteista.

”Suurin osa seurannasta tapahtuu anonyymillä tasolla: Nähdään, että tietyllä selaimella on käyty tietyillä verkkosivuilla. Samaa tietokonetta saattaa kuitenkin perheessä käyttää useampi henkilö. Mainostaja ei ole kiinnostunut henkilön nimestä”, Koivumäki sanoo.

Mainonnan kohdentaminen on lisääntynyt mutta ei siinä määrin kuin usein kuvitellaan.

”Suomessa mainonnan kohdentaminen on vielä pitkälti lapsenkengissä verrattuna esimerkiksi Yhdysvaltoihin.”

Elina Koivumäki on työskennellyt 16 vuotta kaupallisen alan toimijoiden kanssa.

”Meillä Suomessa on ehdoton halu tehdä asiat oikein ja avoimesti. Yritykset eivät peittele eivätkä ole salamyhkäisiä. Kaikki lähtee informaation antamisesta: mitä minun tiedoilleni tehdään.”

Lue myös

Maalaisjärkeä netinkäyttöön »

Bookmark and Share
Anna palautetta

Kommentit (0 kpl)

Ei kommentteja.

 

Kommentoi








Kyllä


* = Pakollinen tieto
 

 

tietosuoja_logo_2013.gif

 

 

 

Vastaava toimittaja
Hanna Tamminen


 


 

 

 

 

Julkaisijat
Tietosuojalautakunta
Tietosuojavaltuutetun toimisto
Viestintävirasto
Patentti- ja rekisterihallitus



 

 

 

 

 

 

 

Rekisteriselosteet »

Tietoa evästeistä »

 

 

 

Tietosuoja-verkkojulkaisua julkaistaan Tietosuoja-lehden yhteydessä. Yhdessä lehti ja verkkojulkaisu tutustuttavat tietosuojan normeihin ja käytäntöön, tietoturvaan ja viestinnän luottamuksellisuuteen. Tarkoituksena on ohjata hyvään rekisterinpitoon sekä tietoturvallisuuden ja viestinnän luottamuksellisuuden varmistamiseen.