Tulostusversio

2/2015

Salassapito: Kokeilulaki joustaa asiakkaan luvalla

Teksti: Kirsi Castrén

Kunnallisia palveluja moititaan usein tilkkutäkiksi, jossa eri alojen ammattilaiset askaroivat kukin omalla sarallaan. Uuden kuntakokeilulain tarkoitus on antaa mahdollisuus kokonaisvaltaisempaan palveluun kokeilukunnissa vähentämällä viranomaisille laissa asetettuja velvoitteita.

Kuntakokeilulaissa salassapitomääräyksiä on höllennetty. Yhteisen palvelusuunnitelman laatimiseksi voivat viranomaiset luovuttaa tietoja toisilleen edellyttäen, että asiakas siihen suostuu ja tietojen luovutus on palvelusuunnitelman kannalta perusteltua. 

Arkaluontoisten tietojen luovutus edellyttää siis yleensä asiakkaan suostumusta kokeilulain puitteissakin. Poikkeuksellisesti suostumusta ei vaadita tilanteissa, joissa asiakkaalla ei esimerkiksi sairauden vuoksi ole edellytyksiä arvioida annettavan suostumuksen merkitystä, eikä hänellä ole laillista edustajaa. Tietoja saa tällöin luovuttaa myös sen selvittämiseksi, voidaanko suunnitelmien yhdistämisen avulla parantaa asiakkaan palvelukokonaisuutta. Kokeilulakikaan ei anna mahdollisuutta asiakkaan tietojen luovuttamiseen, mikäli hän sen nimenomaisesti kieltää.

Kokeiluja menossa

Yksi lain mahdollistamista kokeiluista on hyvinvoinnin integroitu toimintamalli, jota toteuttavat jo kymmenet kunnat. Esimerkiksi Oulussa malli kattaa sosiaali- ja terveyspalvelut, sivistys- ja kulttuuripalvelut sekä työllisyyspalvelut.

"Tavoitteena on, että paljon palveluita tarvitseva asiakas on suunnitelmallisen hoidon ja palvelun piirissä ja saa tarpeen mukaista palvelua oikea-aikaisesti", kertoo kehittämisjohtaja Sirkka-Liisa Olli.

Mallilla haetaan Ollin mukaan myös kustannusten vähenemistä: Palvelusuunnitelmien yhdistäminen parantaa asiakkaan palvelukokonaisuuden koordinointia ja tehostaa hallintoa.

Keskusteluja ja kartoitusta 

Lain suostumusta koskevat kohdat olivat kiperien neuvottelujen takana, kertoo kuntakokeilulain valmistelussa mukana ollut neuvotteleva virkamies Pia-Liisa Heiliö sosiaali- ja terveysministeriöstä.

"Useilla kunnilla oli alkuun toiveena viranomaisten suora katseluyhteys toisten hallinnonalojen rekistereihin – jopa ilman asiakkaan suostumusta."

Esillä oli jopa toimintamalli, jossa kunnan asiakasvastaava olisi päässyt katsomaan asiakkaan tietoja eri rekistereistä ja niiden perusteella ohjaisi asiakkaan oikealle taholle.

Heiliö on lain lopputulokseen tyytyväinen: 

"Henkilölle osoitetaan asiakasvastaava taholla, jonka palveluja hän eniten tarvitsee. Asiakasvastaava kokoaa hänen ympärilleen muut palveluja tuottavat tahot. He keskustelevat keskenään ja arvioivat kukin tahollaan ammatillisin perustein, mitä tietoja yhteisen palvelusuunnitelman laatimiseksi ja toteuttamiseksi on välttämätöntä luovuttaa.”

Jotta kaikki suostumuksen antamiseen vaikuttavat asiat tulisivat käydyksi asiakkaan kanssa läpi, on hyvinvoinnin integroidussa toimintamallissa käytössä erillinen, yhteistyössä tietosuojavaltuutetun toimiston kanssa laadittu suostumuslomake.

Mutkikas lainsäädäntö

Kuntakokeilulaki on määräaikainen, mutta sitä saatetaan laajentaa lähivuosina kunnissa nyt kerättävien kokemusten perusteella. Oulun kaupungin kehittämisjohtaja Sirkka-Liisa Olli toivoo, että kokeilulaki tukisi nykyistä paremmin yhteisten asiakastietojen muodostamista.

"Lainsäädäntö on erittäin monimutkaista, ja eri laeissa ja toimeenpano-ohjeistuksissa on ristiriitaisuuksia", hän sanoo.

"Lainsäädännössä tulisi huomioida jouhevampi mahdollisuus asiakastietojen, vähintään perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalipalvelujen tietojen louhintaan, yhdistelyyn ja automaatioon, jotta palvelujärjestelmän toimivuus voitaisiin varmistaa paremmin."

Pia-Liisa Heiliön mukaan sosiaali- ja terveysministeriössä on vastikään asetettu kaksi työryhmää, joiden tehtävänä on laatia ehdotukset laeiksi ja lakimuutoksiksi, joilla tietojenkäsittelyä helpotettaisiin. Ensimmäinen työryhmä valmistelee potilas- ja asiakastyön edellyttämät säännökset, toinen taas säännökset, joiden turvin potilas- ja asiakastietoja voitaisiin hyödyntää palveluiden lisäksi muun muassa toiminnan seurannassa, arvioinnissa, tutkimuksessa ja tilastoinnissa. Ensimmäiset lakiluonnokset ovat odotettavissa vuonna 2016.

Lue myös

Salassapito suurennuslasin alla »
Salassapito: Väkivallan uhasta saa ilmoittaa poliisille »
Anna palautetta

Kommentit (0 kpl)

Ei kommentteja.

 

Kommentoi








Kyllä


* = Pakollinen tieto
 

 

tietosuoja_logo_2013.gif

 

 

 

Vastaava toimittaja
Hanna Tamminen


 


 

 

 

 

Julkaisijat
Tietosuojalautakunta
Tietosuojavaltuutetun toimisto
Viestintävirasto
Patentti- ja rekisterihallitus



 

 

 

 

 

 

 

Rekisteriselosteet »

Tietoa evästeistä »

 

 

 

Tietosuoja-verkkojulkaisua julkaistaan Tietosuoja-lehden yhteydessä. Yhdessä lehti ja verkkojulkaisu tutustuttavat tietosuojan normeihin ja käytäntöön, tietoturvaan ja viestinnän luottamuksellisuuteen. Tarkoituksena on ohjata hyvään rekisterinpitoon sekä tietoturvallisuuden ja viestinnän luottamuksellisuuden varmistamiseen.