Tulostusversio

2/2015

”Kuluttajien informointi on vaikeinta”

Teksti: Päivi Männikkö

Mediakonserni Sanoman verkkosivuilla kerrotaan laajasti siitä, miten ja mihin tarkoituksiin kuluttajien tietoja käytetään. Yleisen osuuden lisäksi sivustolla pääsee lukemaan kunkin tuotteen omaa rekisteriselostetta sekä konsernin yleisiä tietosuojaehtoja. Niistä on tietosuojajohtaja Riikka Turusen mukaan ”yritetty tehdä mahdollisimman kansankieliset”. Kuinka suuri haaste on kertoa tietosuojasta kuluttajien ymmärtämällä tavalla?

”Se on todella hankalaa, ehkä kaikkein vaikeinta tässä työssä”, hän sanoo painokkaasti viitaten tasapainoiluun kansankielen ja juridisen tarkkuuden välillä.

Kahden kerroksen tietoa

Usein ratkaisuna on, että juristi laatii tietosuojaselosteen, jota osaa lukea vain toinen juristi.

”Mutta olisi suotavaa, että olisi myös toinen, kansanomainen kerros, joka ei olisi juridisesti niin sitova”, Turunen huomauttaa.

”Tutkimusten mukaan kuluttajat ovat huolissaan siitä, että menettävät hallinnan omasta datastaan. Toisaalta oman datan hallinta edellyttää, että kuluttajat saavat enemmän tietoa tarjolla olevista keinoista ymmärrettävästi.”

Turunen uskoo, että yritykset siirtyvät vähitellen malliin, jossa tietosuojasta informoidaan pakollisen rekisteriselosteen lisäksi muilla, ei-juristien helpommin ymmärtämillä tavoilla. Tässä avainasemassa ovat tuotteista ja ylipäätään liiketoiminnasta vastaavat. Heillä voisi olla uudenlaisia ideoita asiakkaiden informoimiseen, koska he joutuvat työssään muutenkin jatkuvasti pohtimaan uusia kuluttajaviestinnän keinoja.

Sanoma on osallistunut hankkeisiin, joissa on yhdessä kuluttajien kanssa suunniteltu prototyyppejä esimerkiksi evästeiden käytöstä kertovalle kuvakkeelle. Turunen pitääkin arvokkaana sitä, että loppukäyttäjät saadaan mukaan pohtimaan keinoja, joilla heille parhaiten viestitään tietosuojasta. 

”Data mahdollistaa ihmisille lisäarvoa tuottavia palveluita, mutta ihmisten on ymmärrettävä palveluiden toimintalogiikka, jotta he voivat huolehtia oikeuksistaan.”

Turunen toivoo myös, että uhkapitoisen julkisen keskustelun rinnalla kerrottaisiin enemmän datan hyödyistä. Muuten kuluttajat jättävät palveluita käyttämättä riskien pelossa.

Kohderyhmä edellä

Joissakin tilanteissa käyttäjän henkilökohtainen tunnistaminen on tärkeää ja toisissa ei.

”Jos halutaan esimerkiksi hoitaa asiakassuhdetta tiettyyn asiakkaaseen, on tietenkin relevanttia tietää, kuka hän oikeasti on.”

Sen sijaan mainonnan kohdentaminen perustuu kohdesegmenttien seulomiseen laskentamallien avulla: Arvioidaan, millaiset segmenttiarvot käyttäjällä on, ja pyritään laskemaan mainos, joka hänelle kannattaa näyttää.

”Se on pseudonyymin tiedon reaaliaikaista käsittelyä.”

Olennaista ei silloin ole, kuka käyttäjä on, vaan mihin kohderyhmään hän kuuluu.

Sanoman tietosuojaportaalissa kerrotaan muun muassa, että kohdennettu mainonta on mediayritykselle tärkeä ansaintakeino tilausmaksujen ohella.

”Mainosten myynnissä ei voi kilpailla Facebookin ja Googlen kanssa, jos ei koko ajan paranna kykyä profiloida käyttäjiä datan avulla. Mainostajathan etsivät aina sitä oikeaa kohderyhmää.”

”Silti kuluttaja voi tehdä valintoja mainonnan suhteen, ja niitä mahdollisuuksia yritämme myös tuoda esille.”

 

Lue myös

Tietosuojan voi tuotteistaa »
Anna palautetta

Kommentit (0 kpl)

Ei kommentteja.

 

Kommentoi








Kyllä


* = Pakollinen tieto
 

 

tietosuoja_logo_2013.gif

 

 

 

Vastaava toimittaja
Hanna Tamminen


 


 

 

 

 

Julkaisijat
Tietosuojalautakunta
Tietosuojavaltuutetun toimisto
Viestintävirasto
Patentti- ja rekisterihallitus



 

 

 

 

 

 

 

Rekisteriselosteet »

Tietoa evästeistä »

 

 

 

Tietosuoja-verkkojulkaisua julkaistaan Tietosuoja-lehden yhteydessä. Yhdessä lehti ja verkkojulkaisu tutustuttavat tietosuojan normeihin ja käytäntöön, tietoturvaan ja viestinnän luottamuksellisuuteen. Tarkoituksena on ohjata hyvään rekisterinpitoon sekä tietoturvallisuuden ja viestinnän luottamuksellisuuden varmistamiseen.