Tulostusversio

2/2015

Massavalvonnan kyseenalaiset hyödyt

Teksti: Martin Scheinin

EU:n 7. puiteohjelman tutkimushankkeessa SURVEILLE (Surveillance: Ethical Issues, Legal Limitations and Efficiency) tutkittiin tarkkailuteknologioiden arviointia teknologian, kustannustehokkuuden, eettisten ongelmien ja laillisuuden näkökulmista. Hankkeen pohjalta tehdyssä raportissa arvioidaan internetin massavalvontaa juuri siinä tilanteessa, mihin se on kehitetty ja missä sen oikeutuksen tulisi olla suurimmillaan. Havaintojen mukaan useimmat verkkovalvonnan menetelmät eivät ole eettisesti tai oikeudellisesti hyväksyttäviä. Lisäksi ne häviävät toimivuusvertailussa perinteisille valvontakeinoille.

Teho, perusoikeudet ja etiikka tarkastelussa

SURVEILLE-hankkeessa hahmoteltiin kolme erilaista skenaariota tarkkailumenetelmien käytölle. Ensimmäinen skenaario koski valtioiden rajat ylittävän perinteisen organisoidun rikollisuuden torjuntaa, toinen skenaario terrori-iskujen ennaltaehkäisyä ja kolmas tarkkailuteknologioiden käyttöä yleisen järjestyksen ylläpidossa.

Hankkeeseen osallistui kolme tutkimusryhmää: Delftin teknisen yliopiston johtama ryhmä toteutti menetelmien teknologia-arvioinnin, Warwickin yliopisto eettisen arvioinnin ja johtamani Euroopan yliopistoinstituutin ryhmä oikeudellisen arvioinnin.

Terrorismintorjunnan skenaariossa erotettiin kuusi toisiaan seuraavaa tarkkailukeinoa. Niistä kolme ensimmäistä; liikenteen kerääminen valtion rajat ylittävästä kaapelista, kohdehenkilöiden seulominen algoritmeilla ja kohteiden sosiaalisen verkoston analysointi, vastaavat NSA:n harjoittaman verkkovalvonnan menetelmiä. Kolme muuta tutkittua tarkkailukeinoa ovat matkatavaroiden tarkistaminen, henkilön tarkkailu tämän tietämättä sekä internet-kahvilassa tiettyihin tietokoneisiin kohdennettu elektroninen tarkkailu.

Suuria eettisiä riskejä

Verkkovalvonnan menetelmät saivat teknologia- ja tehokkuusarvioinnissa huonoja tai keskinkertaisia arvosanoja. Asteikolla 0–10 mitattuna hyvin keskinkertaisen arvosanan 5 saivat kaiken tietoliikenteen kerääminen, kohdehenkilöiden seulominen ja kohdennettu tietokoneiden tarkkailu.

Tarkkailumenetelmiä arvioitiin myös perusoikeuksien kannalta keskittyen Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja EU:n perusoikeuskirjan vaatimuksiin. Arvioinnissa ilmeni, että eniten tietosuojaan ja yksityisyydensuojaan kajotaan koko liikenteen keräämisessä, kohdehenkilöiden seulonnassa ja tietokoneen kohdennetussa tarkkailussa. Niissä perusoikeuksiin puututaan arvioinnissa käytetyn asteikon korkeimmalla tasolla; käytännössä laajuudessa, joka ei ole hyväksyttävissä. Lisäksi ne edustavat myös korkeimman luokan eettisiä riskejä, mukaan lukien julkisen luottamuksen horjuminen, syrjivä leimautuminen ja tietoisen suostumuksen periaatteen loukkaaminen.

-----

[KIRJOITTAJA]

Martin Scheinin on kansainvälisen oikeuden professori Euroopan yliopistoinstituutissa (EUI) Firenzessä.

Lue myös

Viranomaisten tiedusteluoikeudet: takapakkia vai edistysaskel? »

Bookmark and Share
Anna palautetta

Kommentit (0 kpl)

Ei kommentteja.

 

Kommentoi








Kyllä


* = Pakollinen tieto
 

 

tietosuoja_logo_2013.gif

 

 

 

Vastaava toimittaja
Hanna Tamminen


 


 

 

 

 

Julkaisijat
Tietosuojalautakunta
Tietosuojavaltuutetun toimisto
Viestintävirasto
Patentti- ja rekisterihallitus



 

 

 

 

 

 

 

Rekisteriselosteet »

Tietoa evästeistä »

 

 

 

Tietosuoja-verkkojulkaisua julkaistaan Tietosuoja-lehden yhteydessä. Yhdessä lehti ja verkkojulkaisu tutustuttavat tietosuojan normeihin ja käytäntöön, tietoturvaan ja viestinnän luottamuksellisuuteen. Tarkoituksena on ohjata hyvään rekisterinpitoon sekä tietoturvallisuuden ja viestinnän luottamuksellisuuden varmistamiseen.