Tulostusversio

2/2015

Ulosottorekisteri: Kun velka jää maksamatta

Teksti: Päivi Männikkö

Velallinen päätyy ulosottorekisteriin, jos maksujärjestely ei onnistu.

Kalle Kuluttaja otti yhden pikavipin liikaa eikä enää selviytynyt vippi- ja kulutusluottoveloistaan. Perintäyritys muisti Kallea kirjein ja työnantaja lomautusilmoituksella. Kun Kalle ei pystynyt sopimaan maksujärjestelyistä, perintäyritys haki käräjäoikeudelta ulosottoperusteen ja sen saatuaan haki ulosottoa.

Paikallinen ulosottoviranomainen lähetti Kallelle ilmoituksen ulosoton vireilletulosta. Kalle ei reagoinut voudin kehotuskirjeisiin, joten ulosoton tekemän päätöksen mukaisesti Kallen palkasta alettiin ulosmitata suoraan kolmannes velkojen lyhentämiseksi.

Lähin virasto käsittelee asian

Jos Kalle olisi todellinen henkilö, hänen tietojaan käsiteltäisiin ulosottorekisterissä. Se on valtakunnallinen rekisteri, jota pitävät ulosottoviranomaiset yhdessä. Rekisterinpitäjä on Valtakunnanvoudinvirasto.

Kallen tietoja voi kirjata mikä tahansa Suomen 22 ulosottovirastosta. Kirjauksen jälkeen asia siirtyy Kallen asuinalueen virastolle. Tietojen käsittelystä jää merkintä tietojärjestelmään, katsomisesta ei.

”Toimistohenkilöillä on erilaisia käyttöoikeuksia siten, että he voivat tehdä vain tiettyjä toimia. Kihlakunnanulosottomies voi käsitellä vain vastuullaan olevien velallisten tietoja”, täsmentää hallintovouti Mari Männistö Valtakunnanvoudinvirastosta.

Laaja tiedonsaantioikeus

Kallella on oikeassa elämässä runsaasti kohtalotovereita. Viime vuonna ulosoton tietojärjestelmään rekisteröityjä velallisia ihmisiä oli noin 481 000. Rekisteröityjä on myös velkojissa ja maksukiellon saajissa. Lisäksi tietojen säilytysaikojen takia rekisterissä on ihmisiä, joiden ulosotto ei ole enää vireillä.

Ulosottorekisteriin talletetaan Kallesta esimerkiksi henkilötunnus, syntymäaika ja yhteystiedot. Niin ikään rekisteriin merkitään tiedot muun muassa hänen veloistaan ja niiden velkojista, maksutapahtumista sekä Kallen asiaa hoitavasta ulosottovirastosta ja vastuuhenkilöstä.

Ulosottomies tarkistaa viranomaisilta, työnantajilta ja pankeilta tiedot Kallen omaisuudesta, tuloista ja perhesuhteista. Arkaluonteisiksi määriteltyjä henkilötietoja vouti ei saa käsitellä sosiaalietuuksia lukuun ottamatta.

Tarkastusoikeutta voidaan siirtää

Tietoja Kallen ulosottoasian hoidosta säilytetään 30 vuotta vireilletulosta lähtien. Kallea koskevia tietoja voidaan luovuttaa muiden muassa luottotietoyrityksille, verohallinnolle, asianosaisille, kuten velkojille, Tilastokeskukselle, Kansallisarkistoon sekä muille viranomaisille niiden tehtävien hoitamiseksi.

Kallella on henkilötietolain mukainen tarkastusoikeus tietoihinsa. Sitä voidaan poikkeuksellisesti siirtää enintään kuudella kuukaudella, jos tarkastusoikeuden käyttö vaikeuttaisi esimerkiksi omaisuuden ulosmittausta.

Lue myös

Ulosottotodistus kertoo tilanteen »
Anna palautetta

Kommentit (0 kpl)

Ei kommentteja.

 

Kommentoi








Kyllä


* = Pakollinen tieto
 

 

tietosuoja_logo_2013.gif

 

 

 

Vastaava toimittaja
Hanna Tamminen


 


 

 

 

 

Julkaisijat
Tietosuojalautakunta
Tietosuojavaltuutetun toimisto
Viestintävirasto
Patentti- ja rekisterihallitus



 

 

 

 

 

 

 

Rekisteriselosteet »

Tietoa evästeistä »

 

 

 

Tietosuoja-verkkojulkaisua julkaistaan Tietosuoja-lehden yhteydessä. Yhdessä lehti ja verkkojulkaisu tutustuttavat tietosuojan normeihin ja käytäntöön, tietoturvaan ja viestinnän luottamuksellisuuteen. Tarkoituksena on ohjata hyvään rekisterinpitoon sekä tietoturvallisuuden ja viestinnän luottamuksellisuuden varmistamiseen.