Tulostusversio

2/2015

Kysy meiltä 2/2015

Askarruttaako jokin henkilötietojen suojaan, yksityisyyteen, viestinnän luottamuksellisuuteen tai tietoturvaan liittyvä asia? Lähetä kysymyksesi meille, me etsimme sille sopivan vastaajan. Kysymyksiä voi lähettää osoitteeseen info@tietosuoja-lehti.fi

----

Saanko tallentaa omia puheluitani?

Yksityishenkilö voi tallentaa sellaisia puheluita, joihin itse osallistuu joko soittajana tai vastaajana. Henkilö voi myös hyödyntää tallenteitaan lähtökohtaisesti haluamallaan tavalla. Toisaalta sopimukseen tai lakiin perustuva vaitiolovelvollisuus voi estää henkilöä paljastamasta viestin sisältöä tai osaa siitä ulkopuoliselle tai jollekin muulle taholle.

Huomioitava on, että puheluiden tallentaminen on myös yksi henkilötietojen keräämisen tapa, ja henkilötietolaki asettaa sääntöjä henkilötietojen käsittelylle. Henkilötietolakia ei kuitenkaan sovelleta henkilökohtaisia ja yksityisiä tarkoituksia varten tallennettuihin puheluihin.

Kysymykseen vastasi Viestintäviraston lakimies Eija Alavesa.

----

Työpuhelimeni varastettiin, ja nyt en saa puhelinlaskustani tarkempaa erittelyä. Miksi en?

Tietoyhteiskuntakaaren 134 § lähtee siitä, että puhelinlaskun täydellinen erittely annetaan liittymän käyttäjälle. Lain mukaan käyttäjä on se henkilö, joka on tosiasiassa soittanut puhelut. Tarkoituksena on suojata nimenomaan käyttäjän luottamuksellista viestintää.

Jos puhelin on varastettu, puhelimen ja liittymän alkuperäinen käyttäjä ei ole enää viestinnän osapuoli, jolla olisi oikeus saada puhelinlaskun täydellinen erittely. Jokaisen viestintää koskee siis viestinnän luottamuksellisuus.

Työpuhelimessa liittymän tilaaja on työnantaja. Tilaajalla on oikeus saada liittymästä sellainen puheluerittely, josta on peitetty kolme viimeistä numeroa. Työnantaja ei siis saa puhelinlaskusta täydellistä erittelyä. Varkaustilanteessa sekä tilaaja että alkuperäinen käyttäjä voivat saada sellaisen puheluerittelyn, josta kolme viimeistä numeroa on peitetty.

Kysymykseen vastasi Viestintäviraston lakimies Erika Leinonen.

---

Onko kuolleella tietosuojaa? Esimerkiksi onko kuolleen henkilötietojen asiaton käsittely laitonta siinä missä elävänkin?

Kysymystä on pohdittu henkilötietolain esitöissä (HE 96/1998) muun muassa seuraavasti:

Henkilörekisterilain (henkilötietolain edeltäjä) soveltamiskäytännössä on katsottu, että laki koskee myös kuolleita henkilöitä. Samalla kuitenkin on kiinnitetty huomiota siihen, että yksityisyyden suojaamiseksi lainsäädännössämme oli henkilörekisterilain säännösten lisäksi lukuisa joukko salassapitosäännöksiä.

Yksityisyyden suojaksi säädetty salassapitovelvollisuus päättyy määrätyn ajan kuluttua. Siksi on katsottu, että myös henkilörekisterilain turvaaman yksityisyydensuojan tarve vähenee, kun tietoja kerätään kauan sitten kuolleista. Salassapitosäännökset voivat antaa suuntaa arvioitaessa kuolleen yksityisyydensuojan ajallista ulottuvuutta. On myös huomattava, että rekisterinpitäjän velvoitteet voivat säilyä rekisteröidyn kuolemasta riippumatta.

Kysymykseen vastasivat tietosuojavaltuutetun toimistosta tietopalvelusihteerit Hanna Pentti ja Emmi Salonen.

 



Bookmark and Share
Anna palautetta

Kommentit (0 kpl)

Ei kommentteja.

 

Kommentoi








Kyllä


* = Pakollinen tieto
 

 

tietosuoja_logo_2013.gif

 

 

 

Vastaava toimittaja
Hanna Tamminen


 


 

 

 

 

Julkaisijat
Tietosuojalautakunta
Tietosuojavaltuutetun toimisto
Viestintävirasto
Patentti- ja rekisterihallitus



 

 

 

 

 

 

 

Rekisteriselosteet »

Tietoa evästeistä »

 

 

 

Tietosuoja-verkkojulkaisua julkaistaan Tietosuoja-lehden yhteydessä. Yhdessä lehti ja verkkojulkaisu tutustuttavat tietosuojan normeihin ja käytäntöön, tietoturvaan ja viestinnän luottamuksellisuuteen. Tarkoituksena on ohjata hyvään rekisterinpitoon sekä tietoturvallisuuden ja viestinnän luottamuksellisuuden varmistamiseen.