Tulostusversio

2/2015

Selailtua 2/2015

Parempi salakuunnella kuin puhua

Saksassa maan ulkomaantiedustelun (BND) vakoilu tuottaa nyt isoja otsikoita. Lehtitietojen mukaan BND on USA:n turvallisuusviranomaisen (NSA) pyynnöstä hakenut sille tietoliikennedataa ainakin saksalaisista ja ranskalaisista yrityksistä ja kansalaisista.

Saksalainen Die Zeit -lehden mukaan tiedot vakoilun laajuudesta ovat erityisen masentavia siksi, että BND:n amerikkalaisten pyynnöstä harjoittama verkkovalvonta on ollut käynnissä viime vuosinakin, myös Edward Snowdenin paljastusten jälkeen vuonna 2013. Tuolloin oli juuri selvinnyt, että NSA oli salakuunnellut liittokansleri Angela Merkelin puhelinta, ja liittohallitus lupasi suurieleisesti tekevänsä USA:n kanssa sopimuksen keskinäisen vakoilun kieltämisestä. Sittemmin on paljastunut, että amerikkalaiset ovat systemaattisesti kieltäytyneet lopettamasta Saksan vakoilua.

Die Zeit näkee tilanteen oireena paitsi Saksan merkityksen vähenemisestä, myös yleisemmästä USA:n ulkopolitiikan muutoksesta. USA näkee nyt vihollisia kaikkialla, myös kumppanimaissaan:

”Miksi puhua, kun voi myös salakuunnella? Yhä enemmän salakuunteluteknologiaa, yhä uusia vihollisia, yhä vähemmän diplomatiaa.”

------

Isänmaa kutsuu nyt nörttejä

Unohtakaa maastoasut ja rynnäkkökiväärit – nyt maanpuolustus kaipaa poninhäntäisiä nörttejä. Näin ainakin Virossa, jonka vapaaehtoisista kyberjoukoista raportoidaan brittiläisessä Daily Telegraph -sanomalehdessä.

Lehti muistelee Viroon vuonna 2007 kohdistettuja palvelunestohyökkäyksiä. Nyt apuun kutsutaan IT-ammattilaisista, lakimiehistä ja muista asiantuntijoista koostuva vapaaehtoisten kyberjoukkue, joka kuuluu Viron suojeluskuntaan (Kaitseliit).

”Kutsumme kyberjoukkoja poninhäntäkavereiksi, vaikka ei meillä kaikilla ole poninhäntiä”, sanoo lehden haastattelema vapaaehtoinen Tanel Tetlov. Hän on ollut mukana torjumassa hajautettuja palvelunestohyökkäyksiä.

Daily Telegraph pohtii, olisiko Viron joukoista mallia Isolle-Britannialle. Lehti toteaa, että IT-alan huippuasiantuntijoiden houkuttelu valtiolle töihin on vaikeaa, koska yritykset maksavat parempaa palkkaa. Vapaaehtoistyö voisi olla ratkaisu julkisen sektorin osaamisvajeeseen.

----

Varakkuuden illuusio korvaa yksityisyyden

Taloustieteilijä Paul Krugman kirjoittaa New York Timesin blogissaan yksityisyyden käsitteen muuttumisesta.

Hänen mukaansa uudet päälle puettavat mobiilisovellukset (wearables), kuten älykellot, poikkeavat aiemmin markkinoille tulleista mobiililaitteista. Siinä missä älypuhelin auttaa käyttäjää seuraamaan asioita, kuten viestejään, uusissa puettavissa laitteissa seurannassa onkin käyttäjä. Esimerkiksi aktiivisuusrannekkeet valvovat käyttäjän elintoimintoja ja fyysisiä suorituksia.

Krugmanin mukaan ihmiset suorastaan haluavat tämäntyyppistä valvontaa ja luopuvat mielellään yksityisyydestään, koska siten he voivat jäljitellä tosirikkaiden elämää. Rikkailla ihmisillä apulaiset hoitavat ikävät käytännön rutiinit, ja siksi he tietävät isäntäväestään paljon intiimejäkin asioita. Uudet älysovellukset tuovat keskiluokalle saman ”passattavana” olemisen elämyksen mutta halvemmalla. Rikkaiden jäljittely korvaa keskiluokalle yksityisyyden vähenemisen, Krugman väittää.

Anna palautetta

Kommentit (0 kpl)

Ei kommentteja.

 

Kommentoi








Kyllä


* = Pakollinen tieto
 

 

tietosuoja_logo_2013.gif

 

 

 

Vastaava toimittaja
Hanna Tamminen


 


 

 

 

 

Julkaisijat
Tietosuojalautakunta
Tietosuojavaltuutetun toimisto
Viestintävirasto
Patentti- ja rekisterihallitus



 

 

 

 

 

 

 

Rekisteriselosteet »

Tietoa evästeistä »

 

 

 

Tietosuoja-verkkojulkaisua julkaistaan Tietosuoja-lehden yhteydessä. Yhdessä lehti ja verkkojulkaisu tutustuttavat tietosuojan normeihin ja käytäntöön, tietoturvaan ja viestinnän luottamuksellisuuteen. Tarkoituksena on ohjata hyvään rekisterinpitoon sekä tietoturvallisuuden ja viestinnän luottamuksellisuuden varmistamiseen.