Tulostusversio

3/2015

Etsivä nuorisotyö: Yhteistyössä nuorten asialla

Teksti: Jaana Matikainen

Salassapito- ja tietosuojapykälät eivät estä moniammatillista yhteistyötä Tajua Mut -toimintamallissa.

Bling. Etsivä nuorisotyöntekijä on saanut ilmoituksen. Kaksi aikuista on ilmaissut huolensa nuoresta liputtamalla hänet Tajua Mut -tietojärjestelmässä. Ei kun etsivä nuorisotyöntekijä soittamaan nuorelle ja varmistamaan häneltä suostumus yhteisen keskusteluyhteyden aikaansaamiseksi.

Mikkelissä 13–29-vuotiaiden nuoren syrjäytymisen ehkäisemiseksi aloitettu Tajua mut -toimintamalli on Suomen mittakaavassa uraauurtava. Toimintamalli mahdollistaa julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoiden yhteistyön lapsen, nuoren ja perheen hyväksi. Se täydentää mutta ei missään nimessä korvaa käytössä olevia toimintatapoja. Hollannista toimintamallin toi Suomeen Sitra.

”Toimintamalliin osallistuminen on vapaaehtoista, ja liputtamisen jälkeenkin nuorilla on oikeus valita, ketkä mukaan ilmoittautuneista ammattilaisista osallistuvat yhteistyöhön. Nuori tai hänen huoltajansa voi kieltää liputtamisen ja jatkotoimenpiteet, mutta harvoin niin on käynyt”, sanoo toiminnanohjaaja Sari-Anne Ratia Mikkelin Olkkarista.

Olkkari on nuorisotyön keskus, jossa etsivät nuorisotyöntekijät koordinoivat henkilötietorekisteriä ja Sari-Anne Ratia toimintamallia muuten.

Ei toimia ilman nuoren lupaa

Tajua mut -mallissa mitään ei tehdä nuoren ”selän takana”. Vaikka äkkiseltään tuntuu, että luvan kysyminen voi jopa hidastaa auttamista, se on samalla tärkeä osa prosessia.

Nuori tai alle 18-vuotiaan nuoren huoltaja voi kieltäytyä jatkotoimista sen jälkeen, kun etsivä nuorisotyöntekijä on ollut häneen yhteydessä. Liputtaneet ammattilaiset saavat tietää toisistaan vain, jos nuori antaa suostumuksensa jatkotoimiin.

”Jotkut nuoret ovat hyvin kriittisiä viranomaispalveluita kohtaan. Tajua Mut -mallissa nuori on keskiössä. Hänellä on tilaisuus tulla kuulluksi ja ymmärretyksi ilman syyttelyä ja rangaistuksen pelkoa, sanoo avustava asiantuntija Antti Markkola Sitrasta.

”Eikä liputtaminen missään nimessä sulje pois esimerkiksi lastensuojeluilmoituksen tekoa”, lisää projektia Mikkelissä käynnistämässä ollut silloinen kenttäpäällikkö Heikki Kantonen.

Sari-Anne Ratia kertoo, että tiedot eivät kulje nuoren mukana, jos hän vaikkapa muuttaa toiselle paikkakunnalle. Mikäli nuori itse haluaa apua, Olkkarin työntekijät voivat auttaa häntä saamaan yhteyden esimerkiksi vastaanottavan kunnan etsivään nuorisotyöhön.

Tietoja ei voi kurkkia

Suurin pelko monien mielestä uudenlaisessa toimintamallissa oli ”mustan listan” syntyminen, mutta sellaisesta ei ole kyse.

Tietojärjestelmään kerätään nuoresta yksilöinti- ja yhteystiedot: nimi, syntymäaika, puhelinnumero ja huoltajan tieto, jos nuori on alaikäinen.

”Luonnollisesti nuorella tai hänen huoltajallaan on oikeus nähdä nuoren tiedot, ja niitä voi pyytää myös poistettavaksi”, Ratia sanoo.

Ammattilaiset näkevät järjestelmässä ainoastaan itse kirjaamansa liputuksen yhteystiedot. He eivät voi selailla tietokantaa tai etsiä tietoja sieltä. Edes pääkäyttäjillä ei ole lokitietojen seuraamismahdollisuutta. Rekisterin tietoja ei luovuteta mihinkään.

Liputus on voimassa perusasetuksena vuoden ajan. Tarvittaessa liputuksen tehnyt henkilö voi jatkaa liputusta tai poistaa sen. Tiedot poistuvat viimeistään nuoren täyttäessä 29 vuotta.

Heikki Kantosen mukaan toimintamallin mahdollistaminen tietosuojan kannalta ratkesi ilman suurempia kädenvääntöjä tietosuojavaltuutetun avustuksella. Tajua Mut -malli rakennettiin nuorisolaissa säädettyä etsivää nuorisotyötä koskevien säädösten pohjalle.

Eri alojen ammattilaiset käyttäjinä

Mikkelissä 2014 aloitettu toimintamalli vakinaistettiin 2015 helmikuussa. Vastaavaa toimintaa on myös Espoossa ja Keravalla.

Tähän mennessä Mikkelissä on koulutettu vajaat 400 nuorten parissa työskentelevää käyttämään tietojärjestelmää. Heidän joukossaan on muun muassa opettajia, poliiseja, sosiaalityöntekijöitä, nuorisotyöntekijöitä, työelämäpalvelujen edustajia, kouluterveydenhoitajia ja urheiluseurojen työntekijöitä.

”Jopa paikallisen kauppakeskuksen vartijat ovat halunneet päästä mukaan toimintaan”, Ratia mainitsee.

Jos yhteystietojen luovuttaja ei ole viranomainen, yhteystietojen luovuttamiseen etsivää nuorisotyötä varten tarvitaan aina nuoren tai hänen huoltajansa nimenomainen suostumus.

Liputuksia on tehty vähän yli sata. Lippupareja on tähän mennessä tullut kymmenen nuoren kohdalla, ja yleensä ne ovat syntyneet kuukaudessa.

Hyviä kokemuksia

Tähän mennessä liputuksiin on liittynyt useimmiten mielenterveys- tai päihdeongelmia ja lintsaamista koulusta, mutta Ratia uskoo, että Tajua Mut -toimintamallin avulla nuoret tavoitetaan jatkossa aiemmin.

”Mallissa on mahdollista osoittaa huolensa nuoresta jo hyvissä ajoin.”

Myös onnistumisia on saatu. Eräässä niistä sairaanhoitaja ja päihdetyöntekijä liputtivat nuoren keväällä 2014. Tämän lippuparin perusteella nuoreen oltiin yhteydessä.

Monta eri asiantuntijaa elämänsä aikana tavannut nuori suhtautui tapaamiseen varauksella. Hän pyysi vielä nettiperuskoulun ohjaajan liputtamaan hänet ja tulemaan mukaan tapaamiseen, jotta ”olisi edes joku, joka on hänen puolellaan”.

Jälkeenpäin nuori oli todella tyytyväinen, että häneen oltiin yhteydessä. Nyt hän on lähes suorittanut peruskoulun ja kokee, että omat voimat kantavat.

Lue myös

Mikä etsivä nuorisotyö? »
Anna palautetta

Kommentit (0 kpl)

Ei kommentteja.

 

Kommentoi








Kyllä


* = Pakollinen tieto

Uutiset

•  = artikkeli on luettavissa vain netissä

 

 

tietosuoja_logo_2013.gif

 

 

 

Vastaava toimittaja
Hanna Tamminen


 


 

 

 

 

Julkaisijat
Tietosuojalautakunta
Tietosuojavaltuutetun toimisto
Viestintävirasto
Patentti- ja rekisterihallitus



 

 

 

 

 

 

 

Rekisteriselosteet »

Tietoa evästeistä »

 

 

 

Tietosuoja-verkkojulkaisua julkaistaan Tietosuoja-lehden yhteydessä. Yhdessä lehti ja verkkojulkaisu tutustuttavat tietosuojan normeihin ja käytäntöön, tietoturvaan ja viestinnän luottamuksellisuuteen. Tarkoituksena on ohjata hyvään rekisterinpitoon sekä tietoturvallisuuden ja viestinnän luottamuksellisuuden varmistamiseen.