Tulostusversio

4/2015

Suojaa tuotteesi

Teksti: Päivi Männikkö

Liikeidean ytimessä on usein tuotteen tai palvelun tunnus, brändi. Sitä voi suojata rekisteröimällä tavaramerkki tuotekehityksen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Yrityksen tuotekehittely on huippusalaista toimintaa, jossa uutta tuotetta tai palvelukonseptia varjellaan uteliailta kilpailijoilta. Kun yritys rekisteröi tuotteen tai palvelun tavaramerkin, se varaa yksinoikeuden merkin käyttöön kyseisen tuotteen tai palvelun yhteydessä.

Tavaramerkki erottaa tuotteen tai palvelun muista vastaavista.

Tavaramerkki voi olla sana, kuvio tai niiden yhdistelmä. Se voi myös olla äänimerkki tai poikkeuksellisesti tietty väri.

Tavaramerkki tulisi rekisteröidä ennen lanseerausta.

Joskus tavaramerkki on käytössä, mutta haltija ei ole hakenut sille rekisteröintiä, ja joku muu taho hakee rekisteröintiä merkille. Silloin selvitetään, voidaanko aiemmin markkinoille tulleen toimijan tavaramerkki katsoa vakiintuneeksi.

Rekisteröinnin voi tehdä yhteen tai useaan maahan.

Tavaramerkki kannattaa rekisteröidä jokaisessa maassa, jossa sitä käytetään. Joka EU-maalla on oma kansallinen tavaramerkkijärjestelmänsä. Suomeen haettujen ja rekisteröityjen 150 000 tavaramerkin tietokantaa ylläpitää Patentti- ja rekisterihallitus (PRH). EU:lla on myös kaikissa jäsenmaissa voimassa oleva tavaramerkkijärjestelmä. Sitä hallinnoi Espanjassa sijaitseva virasto OHIM.

Rekisteröintiä voi hakea sähköisesti.

Kun tavaramerkin rekisteröintiä haetaan Suomeen, hakemus tehdään PRH:lle. Hakijan on esitettävä tuotemerkki ja ilmoitettava, mille tavaroille tai palveluille rekisteröintiä haetaan. Tarkempia valmistamiseen tai konseptiin liittyviä tietoja ei tarvitse julkistaa hakemuksessa.

Tieto tavaramerkistä on julkinen, kun hakemus on vastaanotettu.

Myös kaikki hakemukseen liittyvät asiakirjat tulevat silloin julkisiksi. Jos haun liitteinä on liikesalaisuuksia, PRH voi tehdä päätöksen olla luovuttamatta niitä.

Tavaramerkin suoja alkaa Suomessa hakemuksen jättöpäivästä.

Hakuprosessissa PRH tarkistaa, onko rekisteröinnille esteitä. Jos ei ole, merkki rekisteröidään ja kuulutetaan verkossa ilmestyvässä tavaramerkkilehdessä. Rekisteröinnistä tulee lainvoimainen, jos kukaan ei esitä vastaväitteitä kahden kuukauden kuluessa.

Rekisteröinti voi vahvistaa verkkotunnuksen asemaa.

Verkkotunnusta haettaessa pitää vakuuttaa, että tunnus ei ole identiteettinen rekisteröidyn tavaramerkin kanssa, ellei sitten hakija ole kyseisen tavaramerkin haltija. Jos tavaramerkin haltija huomaa oman merkkinsä jonkun verkkotunnuksena, haltija voi vaatia tunnuksen perumista verkkotunnusta hallinnoivalta taholta. Tavaramerkin rekisteröinnistä on etua: Viestintäviraston ratkaisukäytännön mukaan rekisteröimätön tavaramerkki voi olla perusteena verkkotunnuksen perumiselle vain, kun merkki on kiistattomasti vakiintunut. Vakiintumisen osoittaminen vaatii käytännössä käsittelyä tuomioistuimessa.

Suomalaisten .fi-päätteisten verkkotunnusten myöntäminen ja hallinnointi siirtyy Viestintävirastolta välittäjille syyskuussa 2016. Viestintäviraston tehtävänä on yhä ylläpitää verkkotunnusrekisteriä ja .fi-juurta. Muutos ei vaikuta tavaramerkkien suojaan.

Juttua varten on haastateltu neuvontalakimies Tuulimarja Myllymäkeä Patentti- ja rekisterihallituksesta ja lakimies Kirsi Sunila-Putilinia Viestintävirastosta.

 

[AIHEESTA ENEMMÄN]

Tietoa tavaramerkeistä PRH:n verkkosivuilla >>
Tietoa verkkotunnuksista Viestintäviraston sivuilla >>

Anna palautetta

Kommentit (0 kpl)

Ei kommentteja.

 

Kommentoi








Kyllä


* = Pakollinen tieto
 

 

tietosuoja_logo_2013.gif

 

 

 

Vastaava toimittaja
Hanna Tamminen


 


 

 

 

 

Julkaisijat
Tietosuojalautakunta
Tietosuojavaltuutetun toimisto
Viestintävirasto
Patentti- ja rekisterihallitus



 

 

 

 

 

 

 

Rekisteriselosteet »

Tietoa evästeistä »

 

 

 

Tietosuoja-verkkojulkaisua julkaistaan Tietosuoja-lehden yhteydessä. Yhdessä lehti ja verkkojulkaisu tutustuttavat tietosuojan normeihin ja käytäntöön, tietoturvaan ja viestinnän luottamuksellisuuteen. Tarkoituksena on ohjata hyvään rekisterinpitoon sekä tietoturvallisuuden ja viestinnän luottamuksellisuuden varmistamiseen.